Verinäytteiden säilyvyys kliinisen kemian ja immunokemian tutkimuksissa
Kosonen, Meiju; Lahtinen, Sini; Tainio, Saija (2017)
Kosonen, Meiju
Lahtinen, Sini
Tainio, Saija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019076
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli verinäytteiden säilyvyyden tutkiminen eri olosuhteissa ja -muodoissa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 32 kliinisen kemian ja immunokemian analyyttiä, ja se tehtiin yhteistyössä HUSLABin Automaatiolaboratorion kanssa.
Tutkimuksella selvitettiin, kuinka analyytit säilyvät aikaisempaan vertailukelpoiseen tietoon verrattaessa ja vastaavatko saadut tulokset menetelmävalmistajan antamaa ohjeistusta. Tutkimus tehtiin käytettäväksi analyyttien säilyvyysohjeistusten päivitystarpeen arvioimisessa. Verinäytteet tutkimusta varten otettiin 25 vapaaehtoiselta Metropolia ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijalta ja jokaista analyyttiä kohden oli kymmenen rinnakkaisnäytettä. Analysointituloksia saatiin yhteensä yli 11 500.
Tutkittavia olosuhteita olivat huone- ja jääkaappilämpötila (+ 4 °C), joissa näytteitä säilytettiin kolmessa eri muodossa: kokoverenä, sentrifugoituna ja eroteltuna. Sentrifugoidussa muodossa näyte säilytettiin solujen tai geelin päällä. Näytteitä säilytettiin seitsemän vuorokautta ja ne määritettiin vuorokauden välein viikonloppua lukuun ottamatta, saaden tuloksia vuorokausille 1 - 4 ja 7. Immunokemian huonelämpötilanäytteet määritettiin myös kuuden tunnin kohdalla. Tulokset analysoitiin käyttäen Dahlbergin kaavaa osoittamaan tulostason muuttumista ja HUSLABin laatutavoitearvoja määrittämään sallittua variaatiota.
Tutkimuksella saatiin sekä vahvistavaa että poikkeavaakin tietoa näytteiden säilyvyydestä verrattaessa aikaisempaan käsitykseen ja tehtyihin tutkimuksiin. Myös uutta ja mahdollisesti käyttökelpoista tietoa ilmeni muutaman analyytin kohdalla. Esimerkiksi B12-vitamiini ja folaatti säilyivät tutkimuksessa oletetun säilyvyytensä lisäksi myös kokoverenä. Kalium säilyi tyypillisesti vain eroteltuna ja keruloplasmiini sekä magnesium jäivät puolestaan huomattavasti alle odotetun säilyvyyden.
Tutkimuksella selvitettiin, kuinka analyytit säilyvät aikaisempaan vertailukelpoiseen tietoon verrattaessa ja vastaavatko saadut tulokset menetelmävalmistajan antamaa ohjeistusta. Tutkimus tehtiin käytettäväksi analyyttien säilyvyysohjeistusten päivitystarpeen arvioimisessa. Verinäytteet tutkimusta varten otettiin 25 vapaaehtoiselta Metropolia ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijalta ja jokaista analyyttiä kohden oli kymmenen rinnakkaisnäytettä. Analysointituloksia saatiin yhteensä yli 11 500.
Tutkittavia olosuhteita olivat huone- ja jääkaappilämpötila (+ 4 °C), joissa näytteitä säilytettiin kolmessa eri muodossa: kokoverenä, sentrifugoituna ja eroteltuna. Sentrifugoidussa muodossa näyte säilytettiin solujen tai geelin päällä. Näytteitä säilytettiin seitsemän vuorokautta ja ne määritettiin vuorokauden välein viikonloppua lukuun ottamatta, saaden tuloksia vuorokausille 1 - 4 ja 7. Immunokemian huonelämpötilanäytteet määritettiin myös kuuden tunnin kohdalla. Tulokset analysoitiin käyttäen Dahlbergin kaavaa osoittamaan tulostason muuttumista ja HUSLABin laatutavoitearvoja määrittämään sallittua variaatiota.
Tutkimuksella saatiin sekä vahvistavaa että poikkeavaakin tietoa näytteiden säilyvyydestä verrattaessa aikaisempaan käsitykseen ja tehtyihin tutkimuksiin. Myös uutta ja mahdollisesti käyttökelpoista tietoa ilmeni muutaman analyytin kohdalla. Esimerkiksi B12-vitamiini ja folaatti säilyivät tutkimuksessa oletetun säilyvyytensä lisäksi myös kokoverenä. Kalium säilyi tyypillisesti vain eroteltuna ja keruloplasmiini sekä magnesium jäivät puolestaan huomattavasti alle odotetun säilyvyyden.