Hoitotyössä käytettävät eristysluokat : Videoita opetuksen ja itseopiskelun tueksi
Pelto-Piri, Sampsa; Rintala, Mari (2017)
Pelto-Piri, Sampsa
Rintala, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019102
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli Tampereen ammattikorkeakoulun esiin nostama tarve uudelle opetusmateriaalille hoitotyössä käytettävistä eristysluokista aseptiikan opetukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa havainnollistavaa videomateriaalia käytettäväksi hoitotyön alkuvaiheen opiskelijoiden opetukseen sekä itseopiskelun tueksi. Tavoitteina oli lisätä tietämystä eristysluokista ja hoitotyön henkilönsuojaimista sekä oikeaoppisesta aseptiikasta. Opinnäytetyön tehtävinä oli vastata kysymyksiin mitä eristysluokkia hoitotyössä käytetään, miten eristyspotilaiden hoitotyössä käytettäviä suojaimia käytetään aseptisesti oikein ja millainen on hyvä opetusvideo. Opinnäytetyö oli toteutukseltaan toiminnallinen. Se koostui raportista sekä tuotoksesta. Tuotoksena valmistui kolme opetusvideota, joiden julkaisuvälineenä käytettiin YouTube-videokirjastoa.
Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat tavanomaiset varotoimet, eristäminen hoitotyössä sekä hyvä opetusvideo. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat käsihygienia, aseptiikka, henkilönsuojaimet, kosketusvarotoimet, pisara- ja ilmaeristys. Opetusvideoilla havainnollistetaan eristyspotilaan hoidossa käytettävien suojaimien oikeaoppinen pukeminen ja riisuminen sekä aseptinen työskentely eristyshuoneessa. Opetusvideot ovat toteutukseltaan selkeitä ja yksinkertaisia, jotta katsojan mielenkiinto säilyy opiskeltavaan sisältöön.
Eristäminen hoitotyössä on monen eri tekijän summa. Hoitajalla tulee olla riittävää tietämystä ja osaamista henkilönsuojainten pukemisen ja riisumisen lisäksi tavanomaisista varotoimista sekä erilaisista eristysluokista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Hoitaja lisää hoitotyön turvallisuutta käyttämällä henkilönsuojaimia oikeaoppisesti sekä noudattamalla tarvittavaa käsihygieniaa ja toimimalla aseptisesti oikein erilaisissa tilanteissa. Hoitaja ehkäisee oikealla toiminnallaan mikrobien leviämistä hoitoympäristössä sekä uusien tartuntojen muodostumista.
Opinnäytetyöprosessin aikana muodostuneita kehittämisehdotuksia ovat hoitajan toiminnan syvällisempi tarkastelu eristyshuoneen sisäpuolella ja hoitajan rooliin perehtyminen eristyspotilaan sekä omaisen ohjaamisessa ja tukemisessa. Jatkotutkimuksina aiheesta voitaisiin tutkia hoitajan kokemaa mahdollista pelkoa ja epävarmuutta eristyspotilaan kohtaamisessa, henkilönsuojaimien oikeaoppisessa käytössä sekä aseptiikan toteutumisessa. Tulosten pohjalta työpaikalla voitaisiin järjestää koulutuksia eristysluokista sekä eristyspotilaan kohtaamisesta.
Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat tavanomaiset varotoimet, eristäminen hoitotyössä sekä hyvä opetusvideo. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat käsihygienia, aseptiikka, henkilönsuojaimet, kosketusvarotoimet, pisara- ja ilmaeristys. Opetusvideoilla havainnollistetaan eristyspotilaan hoidossa käytettävien suojaimien oikeaoppinen pukeminen ja riisuminen sekä aseptinen työskentely eristyshuoneessa. Opetusvideot ovat toteutukseltaan selkeitä ja yksinkertaisia, jotta katsojan mielenkiinto säilyy opiskeltavaan sisältöön.
Eristäminen hoitotyössä on monen eri tekijän summa. Hoitajalla tulee olla riittävää tietämystä ja osaamista henkilönsuojainten pukemisen ja riisumisen lisäksi tavanomaisista varotoimista sekä erilaisista eristysluokista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Hoitaja lisää hoitotyön turvallisuutta käyttämällä henkilönsuojaimia oikeaoppisesti sekä noudattamalla tarvittavaa käsihygieniaa ja toimimalla aseptisesti oikein erilaisissa tilanteissa. Hoitaja ehkäisee oikealla toiminnallaan mikrobien leviämistä hoitoympäristössä sekä uusien tartuntojen muodostumista.
Opinnäytetyöprosessin aikana muodostuneita kehittämisehdotuksia ovat hoitajan toiminnan syvällisempi tarkastelu eristyshuoneen sisäpuolella ja hoitajan rooliin perehtyminen eristyspotilaan sekä omaisen ohjaamisessa ja tukemisessa. Jatkotutkimuksina aiheesta voitaisiin tutkia hoitajan kokemaa mahdollista pelkoa ja epävarmuutta eristyspotilaan kohtaamisessa, henkilönsuojaimien oikeaoppisessa käytössä sekä aseptiikan toteutumisessa. Tulosten pohjalta työpaikalla voitaisiin järjestää koulutuksia eristysluokista sekä eristyspotilaan kohtaamisesta.