Kunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö lapsiperheiden sosiaalipalveluissa
Polvinen, Heidi (2017)
Polvinen, Heidi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019071
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee, millaista yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tehdään kunnan ja kolmannen sektorin välillä Päijät-Hämeen alueella. Siinä selvitetään yhteistyön nykytilaa, hyötyjä, haasteita sekä toiveita ja tarpeita tulevaisuudelle. Työn tilaajana on Heinolan kaupunki. Opinnäytetyön tuotoksena on tehty palvelukartta Heinolan lapsiperheiden sosiaalipalveluista työvälineeksi työntekijöille asiakasohjaustilanteisiin. Palvelukartta on toteutettu huoneentauluna sekä sähköisenä versiona.
Ajatus työhön on lähtenyt tarpeesta löytää erilaisia matalan kynnyksen palveluita Heinolan alueen lapsiperheille. Haasteena on ollut, ettei alueen kaikista palveluista ole helposti saatavilla olevaa tietoa, eikä niitä näin pystytä hyödyntämään täydellä potentiaalilla. Tarve on ollut löytää erilaisia tukipalveluita varsinkin niille perheille, joilla ei ole varsinaista tarvetta asiakkuudelle kunnan sosiaalipalveluissa. Lisäksi yhteistyöllä on tarkoitus tarjota oikea-aikaisia palveluita lapsiperheille ja näin ennalta ehkäistä korjaavien palveluiden tarpeen syntymistä. Yhteistyöllä pystytään myös vähentämään palveluiden päällekkäisyyttä ja puuttua alueella esiintyviin ilmiöihin.
Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty sähköpostitse toteutettavalla kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Kohteena ovat olleen Päijät-Hämeen alueen kunnan sosiaalipalveluissa työskentelevät ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Kyselyyn tuli vastauksia kaksikymmentä, kuusitoista kuntasektorilta ja neljä kolmannen sektorin puolelta. Joihinkin vastauksiin oli laitettu koko organisaation kanta. Haastatteluihin osallistui yksitoista henkilöä, joista kolme kuntasektorilta, seitsemän järjestöistä ja yksi seurakunnasta. Opinnäytetyön tuloksia on verrattu muihin aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Näin on saatu kuva siitä, millaista yhteistyötä tehdään niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin ja millaiseksi sen tekeminen koetaan. Opinnäytetyön tulokset ovat olleet linjassa muiden tutkimusten kanssa.
Opinnäytetyössä toimivan yhteistyön rakentamista lähdetään miettimään yhteistyölle suotuisan strategian suunnittelusta ja yhteistyöhön kannustavien sopimussuhteiden määrittelystä. Toimivaan ja tulokselliseen yhteistyöhön on haettu periaatteita sekä sosiaalisen pääoman käsitteestä että kumppanuusajattelusta. Malliksi toimivaan monialaiseen yhteistyöhön on esitelty yhteensovittavan johtamisen mallia.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on todettu, että yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin välillä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä tarvitaan että toivotaan. Jotta lapsiperheiden muuttuviin ja monimutkistuviin tuen tarpeisiin pystyttäisiin tarjoamaan oikeanlaisia ja oikea-aikaisia palveluita jatkossakin, on yhteistyötä kehitettävä ja terästettävä. Jatkuvasti kiristyvien resurssien vuoksi on otettava käyttöön uudenlaisia keinoja ja malleja. Opinnäytetyön fokus on yhteistyön tekemisessä sektorirajat ja toimialarajat ylittäen ja se on näin hyödynnettävissä laajalti kaikilla sektoreilla. Yhtenä opinnäytetyössä esitettynä ratkaisuna onkin sektorirajat ylittävä työparius ja yhteistyökoordinaattorin käyttö rajapinnoilla. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa keinoja yhteistyön rakenteiden kehittämiselle ja herättää keskustelua yhteistyön välttämättömyydestä tulevaisuudessa. Sen tarkoitus on sekä osoittaa yhteistyötä jarruttavia elementtejä kuin myös nostaa esiin yhteistyötä edistäviä tekijöitä.
Ajatus työhön on lähtenyt tarpeesta löytää erilaisia matalan kynnyksen palveluita Heinolan alueen lapsiperheille. Haasteena on ollut, ettei alueen kaikista palveluista ole helposti saatavilla olevaa tietoa, eikä niitä näin pystytä hyödyntämään täydellä potentiaalilla. Tarve on ollut löytää erilaisia tukipalveluita varsinkin niille perheille, joilla ei ole varsinaista tarvetta asiakkuudelle kunnan sosiaalipalveluissa. Lisäksi yhteistyöllä on tarkoitus tarjota oikea-aikaisia palveluita lapsiperheille ja näin ennalta ehkäistä korjaavien palveluiden tarpeen syntymistä. Yhteistyöllä pystytään myös vähentämään palveluiden päällekkäisyyttä ja puuttua alueella esiintyviin ilmiöihin.
Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty sähköpostitse toteutettavalla kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Kohteena ovat olleen Päijät-Hämeen alueen kunnan sosiaalipalveluissa työskentelevät ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Kyselyyn tuli vastauksia kaksikymmentä, kuusitoista kuntasektorilta ja neljä kolmannen sektorin puolelta. Joihinkin vastauksiin oli laitettu koko organisaation kanta. Haastatteluihin osallistui yksitoista henkilöä, joista kolme kuntasektorilta, seitsemän järjestöistä ja yksi seurakunnasta. Opinnäytetyön tuloksia on verrattu muihin aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Näin on saatu kuva siitä, millaista yhteistyötä tehdään niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin ja millaiseksi sen tekeminen koetaan. Opinnäytetyön tulokset ovat olleet linjassa muiden tutkimusten kanssa.
Opinnäytetyössä toimivan yhteistyön rakentamista lähdetään miettimään yhteistyölle suotuisan strategian suunnittelusta ja yhteistyöhön kannustavien sopimussuhteiden määrittelystä. Toimivaan ja tulokselliseen yhteistyöhön on haettu periaatteita sekä sosiaalisen pääoman käsitteestä että kumppanuusajattelusta. Malliksi toimivaan monialaiseen yhteistyöhön on esitelty yhteensovittavan johtamisen mallia.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on todettu, että yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin välillä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä tarvitaan että toivotaan. Jotta lapsiperheiden muuttuviin ja monimutkistuviin tuen tarpeisiin pystyttäisiin tarjoamaan oikeanlaisia ja oikea-aikaisia palveluita jatkossakin, on yhteistyötä kehitettävä ja terästettävä. Jatkuvasti kiristyvien resurssien vuoksi on otettava käyttöön uudenlaisia keinoja ja malleja. Opinnäytetyön fokus on yhteistyön tekemisessä sektorirajat ja toimialarajat ylittäen ja se on näin hyödynnettävissä laajalti kaikilla sektoreilla. Yhtenä opinnäytetyössä esitettynä ratkaisuna onkin sektorirajat ylittävä työparius ja yhteistyökoordinaattorin käyttö rajapinnoilla. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa keinoja yhteistyön rakenteiden kehittämiselle ja herättää keskustelua yhteistyön välttämättömyydestä tulevaisuudessa. Sen tarkoitus on sekä osoittaa yhteistyötä jarruttavia elementtejä kuin myös nostaa esiin yhteistyötä edistäviä tekijöitä.