Kokkovaaran tilan kehittäminen
Hyvönen, Janne (2017)
Hyvönen, Janne
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419571
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut laatia kehittämissuunnitelma kotitilalleni Kokkovaaran maitotilalle ja muodostaa taloudellisten laskelmien perusteella realistinen kuva eri kehittämisvaihtoehtojen kannattavuudesta. Työssä tutkitaan sekä maidontuotannon jatkamista että uuden viljelykasvin herukan käyttöönottoa. Herukka valittiin maidontuotannon ohelle tutkittavaksi, koska Kainuussa on tällä hetkellä erityisesti teollisuusmarjaksi myytävälle mustaherukalle runsaasti kysyntää.
Työssä vertaillaan kolmea eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa laajennetaan maidontuotantoa rakentamalla uusi 50-paikkainen lypsyasemapihatto. Toisessa vaihtoehdossa tilalle otetaan uudeksi viljelykasviksi mustaherukka, jota viljellään nykyisen suuruisen maidontuotannon ohella. Kolmannessa vaihtoehdossa maidontuotannosta tilalla luovutaan kokonaan ja siirrytään vaiheittain mustaherukkaa viljeleväksi puutarhatilaksi. Työ on toteutettu teoreettiselta pohjalta ja sen tietoperusta on hankittu alan kirjoista, internet-lähteistä, lehtiartikkeleista ja sähköpostiviesteistä alan asiantuntijoiden kanssa. Työn kannattavuuslaskelmat on toteutettu Likwi-laskentaohjelmalla.
Eri kehittämisvaihtoehtoja tarkastellaan talouden tunnuslukujen avulla. Vaihtoehdoista maidontuotannon laajentaminen sisältää selkeästi suurimman investoinnin ja vaatii eniten lainarahaa. Uuden navetan avulla päästään kuitenkin myös nopeimmin täyteen tuotantoon, jonka seurauksena käyttökateprosentti ja kannattavuuskerroin kohoavat hyvälle tasolle lyhemmässä ajassa kuin muissa vaihtoehdoissa. Toisessa vaihtoehdossa tuotto jää tuotantokustannuksiin nähden kovin alhaiseksi ja myös kannattavuuskerroin pysyy koko tarkastelujakson ajan alle yhdessä. Kolmannessa vaihtoehdossa tuotot pysyvät pitkään alhaisina herukan pinta-alan lisäysvaiheessa, mutta nousevat lopulta erittäin hyvälle tasolle, kun koko ala on saatu tuottamaan satoa.
Tulosten perusteella maidontuotannon laajentaminen olisi luontainen tilan kehittämismuoto. Lypsykarjan pidosta löytyy tilalla myös eniten osaamista ja vuosien väliset vaihtelut kannattavuudessa ovat pienemmät. Maidontuotannossa on siten Kokkovaaran tilan kannalta pienemmät riskit kuin heikkojen satovuosien armoilla olevassa ja ennalta kokeilemattomassa herukan viljelyssä.
Maidontuotantoon liittyen on tehty lukuisia opinnäytetöitä, mutta marjanviljely on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Jatkuvasti lisääntyvän marjojen ja muiden puutarhatuotteiden kysynnän vuoksi aiheesta olisi ajankohtaista tehdä lisää tutkimuksia, joissa perehdyttäisiin kenties syvemmin erilaisiin marjantuotantovaihtoehtoihin sekä mahdollisuuksiin lisätä tavanomaisille tiloille puutarhakasveja.
Työssä vertaillaan kolmea eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa laajennetaan maidontuotantoa rakentamalla uusi 50-paikkainen lypsyasemapihatto. Toisessa vaihtoehdossa tilalle otetaan uudeksi viljelykasviksi mustaherukka, jota viljellään nykyisen suuruisen maidontuotannon ohella. Kolmannessa vaihtoehdossa maidontuotannosta tilalla luovutaan kokonaan ja siirrytään vaiheittain mustaherukkaa viljeleväksi puutarhatilaksi. Työ on toteutettu teoreettiselta pohjalta ja sen tietoperusta on hankittu alan kirjoista, internet-lähteistä, lehtiartikkeleista ja sähköpostiviesteistä alan asiantuntijoiden kanssa. Työn kannattavuuslaskelmat on toteutettu Likwi-laskentaohjelmalla.
Eri kehittämisvaihtoehtoja tarkastellaan talouden tunnuslukujen avulla. Vaihtoehdoista maidontuotannon laajentaminen sisältää selkeästi suurimman investoinnin ja vaatii eniten lainarahaa. Uuden navetan avulla päästään kuitenkin myös nopeimmin täyteen tuotantoon, jonka seurauksena käyttökateprosentti ja kannattavuuskerroin kohoavat hyvälle tasolle lyhemmässä ajassa kuin muissa vaihtoehdoissa. Toisessa vaihtoehdossa tuotto jää tuotantokustannuksiin nähden kovin alhaiseksi ja myös kannattavuuskerroin pysyy koko tarkastelujakson ajan alle yhdessä. Kolmannessa vaihtoehdossa tuotot pysyvät pitkään alhaisina herukan pinta-alan lisäysvaiheessa, mutta nousevat lopulta erittäin hyvälle tasolle, kun koko ala on saatu tuottamaan satoa.
Tulosten perusteella maidontuotannon laajentaminen olisi luontainen tilan kehittämismuoto. Lypsykarjan pidosta löytyy tilalla myös eniten osaamista ja vuosien väliset vaihtelut kannattavuudessa ovat pienemmät. Maidontuotannossa on siten Kokkovaaran tilan kannalta pienemmät riskit kuin heikkojen satovuosien armoilla olevassa ja ennalta kokeilemattomassa herukan viljelyssä.
Maidontuotantoon liittyen on tehty lukuisia opinnäytetöitä, mutta marjanviljely on jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Jatkuvasti lisääntyvän marjojen ja muiden puutarhatuotteiden kysynnän vuoksi aiheesta olisi ajankohtaista tehdä lisää tutkimuksia, joissa perehdyttäisiin kenties syvemmin erilaisiin marjantuotantovaihtoehtoihin sekä mahdollisuuksiin lisätä tavanomaisille tiloille puutarhakasveja.