Onko uusi vasu hallussa? : kyselytutkimus vuoropäiväkodin kasvattajille uudesta valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, varhaiskasvatuksen pedagogiikasta ja korimenetelmästä
Paukkunen, Sini (2017)
Paukkunen, Sini
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019120
Tiivistelmä
Tutkimustarve lähti syksyllä 2016 eräältä vuoropäivähoitoyksiköltä, jonka johtaja halusi kartoittaa henkilökuntansa tietoisuutta uudesta vuoden 2017 syksyllä käyttöön otettavasta valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, yleisesti varhaiskasvatuksen pedagogiikasta sekä yksikössä käytössä olevasta korimenetelmästä ja sen käytöstä. Yksikössä kehitellyn korimenetelmän on tarkoitus olla pedagogisen varhaiskasvatuksen väline kasvattajille. Korimenetelmän osalta johtajaa kiinnosti kasvattajien motivaatio, sitoutuneisuus sekä se, käytetäänkö menetelmää arjessa lapsilähtöisesti ja millaisena työvälineenä korimenetelmä koetaan. Lisäksi haluttiin selvittää, onko menetelmä kasvattajien mielestä ilta-aikana toimiva työväline.
Tutkimus sisältää sekä kvali- että kvantitatiivisia viitteitä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 päiväkodin vuorohoitoryhmien kasvattajille tehdyllä kyselyllä. Menetelmänä kyselytutkimus viittaa enemmän kvantitatiiviseen tutkimukseen, mutta avoimilla kysymyksillä haluttiin antaa tilaa kasvattajille vastata omin sanoin, joka taas viittaa laadulliseen tutkimukseen. Kvalitatiivisuuteen viittaa myös se, että tutkimus suoritetaan pienelle joukolle, eikä se siten ole kovinkaan luotettavasti yleistettävissä.
Tutkimuksessa ilmeni, että osa kasvattajista on motivoituneempia ja sitoutuneempia menetelmän käyttöön kuin osa, sillä noin puolet vastaajista käyttää menetelmää aktiivisemmin. Tutkimuksen mukaan kasvattajat osaavat käyttää menetelmää lapsilähtöisesti ja heidän toimintansa pyrkii ottamaan lapsen yksilöllisyyden huomioon. Tutkimuksessa tuli kuitenkin ilmi, että lisää ohjeistusta menetelmän käytöstä kuitenkin tulisi järjestää, jotta sen käyttö muuttuisi entistä lapsilähtöisemmäksi ja mielekkäämmäksi kasvattajille ja sen käyttöön tartuttaisiin nykyistä useammin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden hallinta oli suurimmaksi osaksi kasvattajien keskuudessa vielä kesken, joten lisäkoulutusta tulisi tässä päivähoitoyksikössä järjestää. Myös pedagogiikan ymmärrys ja termin määrittely tuotti osittain kasvattajille hankaluuksia, joten lisäkoulutus varhaiskasvatuksen pedagogiikasta on myös tarpeen. Kuitenkaan ei voida suoraan sanoa, että yksikön kasvattajat eivät toimisi pedagogisesti, vaan kyseessä voi olla kasvattajien omaamaa hiljaista tietoa, jota ei kyselyssä ole osattu vastausten avuin tuoda esille.
Tutkimus sisältää sekä kvali- että kvantitatiivisia viitteitä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 päiväkodin vuorohoitoryhmien kasvattajille tehdyllä kyselyllä. Menetelmänä kyselytutkimus viittaa enemmän kvantitatiiviseen tutkimukseen, mutta avoimilla kysymyksillä haluttiin antaa tilaa kasvattajille vastata omin sanoin, joka taas viittaa laadulliseen tutkimukseen. Kvalitatiivisuuteen viittaa myös se, että tutkimus suoritetaan pienelle joukolle, eikä se siten ole kovinkaan luotettavasti yleistettävissä.
Tutkimuksessa ilmeni, että osa kasvattajista on motivoituneempia ja sitoutuneempia menetelmän käyttöön kuin osa, sillä noin puolet vastaajista käyttää menetelmää aktiivisemmin. Tutkimuksen mukaan kasvattajat osaavat käyttää menetelmää lapsilähtöisesti ja heidän toimintansa pyrkii ottamaan lapsen yksilöllisyyden huomioon. Tutkimuksessa tuli kuitenkin ilmi, että lisää ohjeistusta menetelmän käytöstä kuitenkin tulisi järjestää, jotta sen käyttö muuttuisi entistä lapsilähtöisemmäksi ja mielekkäämmäksi kasvattajille ja sen käyttöön tartuttaisiin nykyistä useammin. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden hallinta oli suurimmaksi osaksi kasvattajien keskuudessa vielä kesken, joten lisäkoulutusta tulisi tässä päivähoitoyksikössä järjestää. Myös pedagogiikan ymmärrys ja termin määrittely tuotti osittain kasvattajille hankaluuksia, joten lisäkoulutus varhaiskasvatuksen pedagogiikasta on myös tarpeen. Kuitenkaan ei voida suoraan sanoa, että yksikön kasvattajat eivät toimisi pedagogisesti, vaan kyseessä voi olla kasvattajien omaamaa hiljaista tietoa, jota ei kyselyssä ole osattu vastausten avuin tuoda esille.