Osaamisen kehittäminen ja varmistaminen, osa-alueena perehdyttäminen
Arasalo, Paavo (2017)
Arasalo, Paavo
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519814
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee osaamisen kehittämistä ja varmistamista. Tärkeänä osa-alueena käsitellään perehdyttämistä. Aiheena käsitellään henkilöstön perehdyttämistä Kajaanin Prismassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia perehdyttämisestä. Näiden pohjalta annettiin kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan erilaisista perehdyttämismalleista ja konsepteista. Lisäksi työssä esitellään perehdyttämisen vastuuhenkilöitä ja perehdyttämiseen kuuluvia vaiheita. Perehdyttäminen on yksi osa-alue suuremmassa kokonaisuudessa. Teoriaosuudessa käsitellään kuinka perehdyttäminen vaikutta työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Perehdyttämisen vaikutuksia tarkastellaan osaamisen, tuottavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia mitattiin kyselylomakkeen avulla. Kysely suoritettiin toimeksiantajan omalla ohjelmalla. Jälkikäteen tulokset analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelman avulla. Työssä hyödynnettiin myös kvalitatiivista menetelmää. Työn kehitysehdotusten tueksi haastateltiin Iisalmen, Joensuun ja Linnanmaan Prismojen perehdytyksestä vastaavia henkilöitä.
Tutkimuksesta selvisi, että henkilöstö koki kaipaavansa työnopastukseen parannusta. Perehdytysmateriaalin tärkeys nousi tutkimustuloksissa esille. Työntekijöiden mielestä nimetyt perehdyttäjät olisivat hyvä vaihtoehto sen sijaan, että pelkkä esimies tai koko osasto perehdyttäisivät uuden työntekijän. Osa työntekijöistä koki, että perehdyttämiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa. Tuloksista ilmeni myös, että työntekijät jakavat osaamistaan hyvin muille sekä kokevat suurimmilta osin, että heidän osaamisestaan ollaan kiinnostuneita. Tutkimustulosten pohjalta annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla perehdyttämistä saadaan parannettua.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan erilaisista perehdyttämismalleista ja konsepteista. Lisäksi työssä esitellään perehdyttämisen vastuuhenkilöitä ja perehdyttämiseen kuuluvia vaiheita. Perehdyttäminen on yksi osa-alue suuremmassa kokonaisuudessa. Teoriaosuudessa käsitellään kuinka perehdyttäminen vaikutta työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Perehdyttämisen vaikutuksia tarkastellaan osaamisen, tuottavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia mitattiin kyselylomakkeen avulla. Kysely suoritettiin toimeksiantajan omalla ohjelmalla. Jälkikäteen tulokset analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelman avulla. Työssä hyödynnettiin myös kvalitatiivista menetelmää. Työn kehitysehdotusten tueksi haastateltiin Iisalmen, Joensuun ja Linnanmaan Prismojen perehdytyksestä vastaavia henkilöitä.
Tutkimuksesta selvisi, että henkilöstö koki kaipaavansa työnopastukseen parannusta. Perehdytysmateriaalin tärkeys nousi tutkimustuloksissa esille. Työntekijöiden mielestä nimetyt perehdyttäjät olisivat hyvä vaihtoehto sen sijaan, että pelkkä esimies tai koko osasto perehdyttäisivät uuden työntekijän. Osa työntekijöistä koki, että perehdyttämiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa. Tuloksista ilmeni myös, että työntekijät jakavat osaamistaan hyvin muille sekä kokevat suurimmilta osin, että heidän osaamisestaan ollaan kiinnostuneita. Tutkimustulosten pohjalta annettiin kehitysehdotuksia, joiden avulla perehdyttämistä saadaan parannettua.