Työhyvinvointi bioanalyytikon työssä : kirjallisuuskatsaus
Riepponen, Kirsi; Marin, Sonja (2017)
Riepponen, Kirsi
Marin, Sonja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519848
Tiivistelmä
Tutkimuksien mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä rooli yritysten kannattavuuteen, sillä se vaikuttaa
asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairaspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Työhyvinvointi koostuu muun muassa oikeudenmukaisesta ja johdonmukaisesta johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, vuorovaikutteisesta toimintatavasta sekä työntekijän psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Työuria on pidennettävä valtion kassan ja eläkejärjestelmämme ylläpitämiseksi ja yksi tärkein tekijä työurien lyhenemisessä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Tämän ehkäisy on tehokkain tekijä työurien pidentämisessä. Yksi merkittävä bioanalyytikoiden työllistäjä on kunnat, jossa eläkepoistuma on tällä hetkellä rivakkaa. Työhyvinvointi vaikuttaa uuden työvoiman rekrytoinnissa sillä huonot työolot vaikeuttavat uusien työntekijöiden palkkaamista. Terveysalalla haasteina ovat kiire, työvoiman riittävyys ja työn kuormittavuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla bioanalyytikoiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuuskatsaus koostui yhdeksästä tutkimuksesta, joista etsimme vastausta kahteen tutkimuskysymykseen bioanalyytikoiden kokemasta työhyvinvoinnista. Osa tutkimuksista oli tehty bioanalyytikoille ja osa laajemmin hoitohenkilökunnalle, koska bioanalyytikoille tehtyjä työhyvinvointitutkimuksia ei löytynyt tarpeeksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa bioanalyytikoiden kokemuksista työhyvinvointia lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. Tietoa voidaan hyödyntää yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla suunnitellessa kehitystoimenpiteitä työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen tukemiseen.
Tutkimuksesta saatiin selville, että eniten työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi koettu työ, hyvä työilmapiiri, työn vaihtelevuus, riittävät henkilöstöresurssit ja hyvä esimiestyö. Eniten työhyvinvointia vähentäviksi tekijöiksi nousivat kiire, työmäärä, ergonomiset haasteet ja työpisteiden melu. Omaan työhön vaikuttamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen toivottiin enemmän mahdollisuuksia. Tulosten perusteella bioanalyytikoille voitaisiin tehdä kysely työhyvinvoinnista.
asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairaspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Työhyvinvointi koostuu muun muassa oikeudenmukaisesta ja johdonmukaisesta johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, vuorovaikutteisesta toimintatavasta sekä työntekijän psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Työuria on pidennettävä valtion kassan ja eläkejärjestelmämme ylläpitämiseksi ja yksi tärkein tekijä työurien lyhenemisessä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Tämän ehkäisy on tehokkain tekijä työurien pidentämisessä. Yksi merkittävä bioanalyytikoiden työllistäjä on kunnat, jossa eläkepoistuma on tällä hetkellä rivakkaa. Työhyvinvointi vaikuttaa uuden työvoiman rekrytoinnissa sillä huonot työolot vaikeuttavat uusien työntekijöiden palkkaamista. Terveysalalla haasteina ovat kiire, työvoiman riittävyys ja työn kuormittavuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla bioanalyytikoiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuuskatsaus koostui yhdeksästä tutkimuksesta, joista etsimme vastausta kahteen tutkimuskysymykseen bioanalyytikoiden kokemasta työhyvinvoinnista. Osa tutkimuksista oli tehty bioanalyytikoille ja osa laajemmin hoitohenkilökunnalle, koska bioanalyytikoille tehtyjä työhyvinvointitutkimuksia ei löytynyt tarpeeksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa bioanalyytikoiden kokemuksista työhyvinvointia lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. Tietoa voidaan hyödyntää yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla suunnitellessa kehitystoimenpiteitä työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen tukemiseen.
Tutkimuksesta saatiin selville, että eniten työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi koettu työ, hyvä työilmapiiri, työn vaihtelevuus, riittävät henkilöstöresurssit ja hyvä esimiestyö. Eniten työhyvinvointia vähentäviksi tekijöiksi nousivat kiire, työmäärä, ergonomiset haasteet ja työpisteiden melu. Omaan työhön vaikuttamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen toivottiin enemmän mahdollisuuksia. Tulosten perusteella bioanalyytikoille voitaisiin tehdä kysely työhyvinvoinnista.