Lapsen rentoutumisen psykofysiologia ja hyödyt : ohjelehtinen
Haimila, Noora; Kulomaa, Iiris (2017)
Haimila, Noora
Kulomaa, Iiris
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519792
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin PSHP:n toimeksiannosta. Tarkoituksena oli tuottaa informatiivinen ja helppokäyttöinen lapselle suunnattu ohjelehtinen siitä, mitä rentoutumisessa tapahtuu, ja mitä hyötyjä rentoutumisesta on. Ohjelehtisen kohderyhmä rajattiin 7 - 13 -vuotiaisiin. Tavoitteena oli opinnäytetyön kautta antaa hoitohenkilökunnalle tietoa aiheesta sekä lisätyökalu psykiatrisessa hoidossa olevien lasten hoitotyöhön. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisella, tuotokseen painottuvalla menetelmällä. Kirjallisuuden avulla selvitettiin mitä rentoutumiseen kuuluu sekä fyysisellä, että psyykkisellä tasolla. Työelämäyhteyden toiveesta tarkasteltiin myös psykiatrisessa hoidossa olevan kouluikäisen lapsen rentoutumiseen kuuluvia erityispiirteitä.
Fysiologisessa rentoutumisreaktiossa hengitys ja syke rauhoittuvat. Parasympaattinen hermosto aktivoituu tasapainottaen autonomisen hermoston toimintaa. Välittömiä rentoutumisen seurauksia ovat mielialan rauhoittuminen, virkistyminen, keskittymisen ja muistin tehostuminen sekä tasapainoisuuden tunteen lisääntyminen. Unen laatu, tunteiden luova käyttö ja itsetuntemus paranevat rentoutumisen myötä. Fyysisiä vaikutuksia ovat energiatason kasvaminen, verenpaineen lasku, lihasten rentoutuminen, ruuansulatuksen tehostuminen, lämmön tunne sekä immunologisen-, hormonaalisen- ja hermostollisen järjestelmän parempi toiminta. Rentoutumisen tuomat muutokset vaikuttavat myös ihmisen kokemusmaailmaan.
Rentoutuneeseen olotilaan pääsy vaatii riittävää ajatustoiminnan keskittämistä itseen. Lapset hyötyvät kehontuntemuksen ja tietoisen läsnäolon hallinnasta. Näiden opettelu kehittää itsestä huolehtimisen taitoa, vahvistaa minä-identiteettiä sekä lisää itsensä hyväksymistä. Psykiatrisessa hoidossa olevien lasten erityispiirteet tulee huomioida rentoutuksessa. Rentoutumisen tulee olla lapsikohtaista ja -lähtöistä. Käytettyjen menetelmien tulee sopia lapsen tilanteeseen, sillä lapsen traumatausta saattaa laukaista rentoutuessa trauman uudelleen kokemisen.
Tuotos on tehty työelämän tarvetta vastaavaksi. Kehittämisehdotuksena on tuottaa materiaalia eri rentoutumismenetelmistä sekä tutkia traumaa kokeneiden lasten rentoutumista ja vakauttamista.
Fysiologisessa rentoutumisreaktiossa hengitys ja syke rauhoittuvat. Parasympaattinen hermosto aktivoituu tasapainottaen autonomisen hermoston toimintaa. Välittömiä rentoutumisen seurauksia ovat mielialan rauhoittuminen, virkistyminen, keskittymisen ja muistin tehostuminen sekä tasapainoisuuden tunteen lisääntyminen. Unen laatu, tunteiden luova käyttö ja itsetuntemus paranevat rentoutumisen myötä. Fyysisiä vaikutuksia ovat energiatason kasvaminen, verenpaineen lasku, lihasten rentoutuminen, ruuansulatuksen tehostuminen, lämmön tunne sekä immunologisen-, hormonaalisen- ja hermostollisen järjestelmän parempi toiminta. Rentoutumisen tuomat muutokset vaikuttavat myös ihmisen kokemusmaailmaan.
Rentoutuneeseen olotilaan pääsy vaatii riittävää ajatustoiminnan keskittämistä itseen. Lapset hyötyvät kehontuntemuksen ja tietoisen läsnäolon hallinnasta. Näiden opettelu kehittää itsestä huolehtimisen taitoa, vahvistaa minä-identiteettiä sekä lisää itsensä hyväksymistä. Psykiatrisessa hoidossa olevien lasten erityispiirteet tulee huomioida rentoutuksessa. Rentoutumisen tulee olla lapsikohtaista ja -lähtöistä. Käytettyjen menetelmien tulee sopia lapsen tilanteeseen, sillä lapsen traumatausta saattaa laukaista rentoutuessa trauman uudelleen kokemisen.
Tuotos on tehty työelämän tarvetta vastaavaksi. Kehittämisehdotuksena on tuottaa materiaalia eri rentoutumismenetelmistä sekä tutkia traumaa kokeneiden lasten rentoutumista ja vakauttamista.