Politiikan uusi sukupolvi : Kuinka saada nuoret mukaan puoluetoimintaan?
Koskenranta, Sanna (2017)
Koskenranta, Sanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720143
Tiivistelmä
Opinnäytetyö pyrkii havainnoimaan niitä pulmia, joita puoluetoiminnalla on suhteessa uuden sukupolven poliittiseen kiinnittymiseen ja kiinnostuneisuuteen poliittisesta toiminnasta. Työssä pyritään selvittämään, millaista poliittisen toiminnan tulisi olla, jotta uusi sukupolvi voisi siitä innostua, ja toisaalta myös kartoittamaan niitä esteitä, joita osallistumiselle ilmenee. Tavoitteena on myös osoittaa puoluetoiminnassa olevia muutostarpeita, jotta demokratian toteutumisen kannalta merkittävä toiminta voi menestyä myös tulevaisuudessa.
Tutkimuskysymysten selvittämisen pohjana hyödynnettiin monipuolisesti olemassa olevaa tutkimusta niin poliittisesta kiinnostuneisuudesta, nuorten suhtautumisesta politiikkaan kuin järjestötoimintaa koettelevista haasteista. Koska saatavilla oleva tutkimus ei kuitenkaan suoranaisesti ota kantaa poliittisen toiminnan kehittämiseen tai sen sisältöön, toteutettiin toukokuussa 2017 nuorille suunnattu kysely, jonka tavoitteena oli selvittää nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden näkemyksiä ja puoluetoimintaan kohdistuvia kehittämistarpeita. Kyselyyn vastasi 161 nuorta.
Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että kiinnostuneisuutta politiikkaa kohtaan nuorten keskuudesta on ja politiikka nähdään tärkeänä. Puolueilla riittää kuitenkin työtä sen eteen, että toiminta tavoittaa ja puhuttelee uutta sukupolvea. Tutkimustulokset osoittavat, että median rooli nuorten mielikuvien muodostumisessa politiikasta on keskeinen. Poliittinen toiminta koetaan myös vaikeana, mikä on yksi syy olla lähtemättä mukaan.
Puolueiden tulee siis tarkastella toiminnassaan viestinsä ymmärrettävyyttä. Toisaalta myös medialla on roolinsa, joko tasoittaa tietä kohti poliittista aktiivisuutta tai etäännyttää politiikasta tarjoilemalla siitä kuvaa epäluotettavana ja negatiivisena.
Demokratian toteutumisen edellytyksenä on kansalaisten aktiivisuus ja kokemus osallisuudesta. Kokemuksen heikentyminen, johtaa eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumiseen. Koska poliittinen toiminta on oleellinen osa kansalaisyhteiskuntaa, eikä sen tilalle ole ainakaan toistaiseksi keksitty parempaa tapaa toteuttaa demokratiaa, on sen ohjaaminen kohti uuden sukupolven tarpeita keskeinen ja tärkeä tehtävä.
Tutkimuskysymysten selvittämisen pohjana hyödynnettiin monipuolisesti olemassa olevaa tutkimusta niin poliittisesta kiinnostuneisuudesta, nuorten suhtautumisesta politiikkaan kuin järjestötoimintaa koettelevista haasteista. Koska saatavilla oleva tutkimus ei kuitenkaan suoranaisesti ota kantaa poliittisen toiminnan kehittämiseen tai sen sisältöön, toteutettiin toukokuussa 2017 nuorille suunnattu kysely, jonka tavoitteena oli selvittää nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden näkemyksiä ja puoluetoimintaan kohdistuvia kehittämistarpeita. Kyselyyn vastasi 161 nuorta.
Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että kiinnostuneisuutta politiikkaa kohtaan nuorten keskuudesta on ja politiikka nähdään tärkeänä. Puolueilla riittää kuitenkin työtä sen eteen, että toiminta tavoittaa ja puhuttelee uutta sukupolvea. Tutkimustulokset osoittavat, että median rooli nuorten mielikuvien muodostumisessa politiikasta on keskeinen. Poliittinen toiminta koetaan myös vaikeana, mikä on yksi syy olla lähtemättä mukaan.
Puolueiden tulee siis tarkastella toiminnassaan viestinsä ymmärrettävyyttä. Toisaalta myös medialla on roolinsa, joko tasoittaa tietä kohti poliittista aktiivisuutta tai etäännyttää politiikasta tarjoilemalla siitä kuvaa epäluotettavana ja negatiivisena.
Demokratian toteutumisen edellytyksenä on kansalaisten aktiivisuus ja kokemus osallisuudesta. Kokemuksen heikentyminen, johtaa eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumiseen. Koska poliittinen toiminta on oleellinen osa kansalaisyhteiskuntaa, eikä sen tilalle ole ainakaan toistaiseksi keksitty parempaa tapaa toteuttaa demokratiaa, on sen ohjaaminen kohti uuden sukupolven tarpeita keskeinen ja tärkeä tehtävä.