Koulutusohjelman kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tiedontarpeita jätehuoltoasioissa : Tapaustutkimus koskien jäteautonkuljettajia ja jäteasemanhoitajia
Kurkisuo, Malin (2017)
Kurkisuo, Malin
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119267
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää jäteautonkuljettajien ja jäteasemanhoitajien sisäistä koulutusohjelmaa. Kyseessä on tapaustutkimus, josta käy ilmi Länsi- ja Itä-Uudenmaan tilanne. Työ on tehty Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelulle, jonka muodostavat kuntien omistamat Rosk’n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Yritykset fuusioituvat vuonna 2018. Yritysten vuosina 2014 ja 2015 teettämien asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan asiakkaat pitävät jäteautonkuljettajia ja jäteasemanhoitajia tärkeinä tietolähteinä jäteasioissa. Kehitystyön tarkoituksena on varmistaa jätehuoltoalueen asukkaiden tiedontarpeet.
Tutkimuksessa on käytetty kolmea tutkimusmenetelmää: kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselytutkimusta. Myös kokemuksia vuonna 2016 järjestetyistä kohderyhmien koulutustilaisuuksista on hyödynnetty. Haastattelut kohdennettiin jätehuoltopalvelun asiantuntijoihin ja jäteasemilla urakoitsijoina toimiviin jäteasemanhoitajiin. Jäteautonkuljettajille ja jäteasemanhoitajille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Tarkoituksena oli kartoittaa kohderyhmien toivomuksia koulutusten sisällöistä sekä samalla kiinnostusta koulutuksia kohtaan. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 32.
Yritysten aiemmin järjestämien sisäisten koulutusten käytäntöjen keskinäinen vertailu osoitti, että niissä on eroja ja tiettyjä puutteita. Sekä kyselyjen että haastattelujen perusteella kohderyhmät ovat kiinnostuneita osallistumaan sisäisiin koulutuksiin. Myös vuonna 2016 käydyt keskustelut koulutustilanteesta tukevat tulosta. Mielestäni tulos on merkki siitä, että jäteautonkuljettajat ja jäteasemanhoitajat haluavat kehittää ja ylläpitää tietojaan jäte- ja palveluneuvonnasta.
Tutkimuksessa on käytetty kolmea tutkimusmenetelmää: kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselytutkimusta. Myös kokemuksia vuonna 2016 järjestetyistä kohderyhmien koulutustilaisuuksista on hyödynnetty. Haastattelut kohdennettiin jätehuoltopalvelun asiantuntijoihin ja jäteasemilla urakoitsijoina toimiviin jäteasemanhoitajiin. Jäteautonkuljettajille ja jäteasemanhoitajille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Tarkoituksena oli kartoittaa kohderyhmien toivomuksia koulutusten sisällöistä sekä samalla kiinnostusta koulutuksia kohtaan. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 32.
Yritysten aiemmin järjestämien sisäisten koulutusten käytäntöjen keskinäinen vertailu osoitti, että niissä on eroja ja tiettyjä puutteita. Sekä kyselyjen että haastattelujen perusteella kohderyhmät ovat kiinnostuneita osallistumaan sisäisiin koulutuksiin. Myös vuonna 2016 käydyt keskustelut koulutustilanteesta tukevat tulosta. Mielestäni tulos on merkki siitä, että jäteautonkuljettajat ja jäteasemanhoitajat haluavat kehittää ja ylläpitää tietojaan jäte- ja palveluneuvonnasta.