PANDAS-järjestelmän hyödyntäminen rataverkon ajolangan valvonnassa
Lindberg, Jan (2017)
Lindberg, Jan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820315
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty rataverkon haltijalle eli Liikennevirastolle. Työn tarkoituksena oli tarkastella ja analysoida ajolangan valvontalaitetta, joka tunnetaan nimellä ”Pantograph Collision Assessment System” (PANDAS). Laitteisto on kiinni veturin virroittimessa ja mittaa ajolangan siihen kohdistamia iskuja. Oleellinen osa työtä on ollut analysoida mittaustuloksia ja selvittää laitteiston toimivuutta. Työ on tehty myös silmälläpitäen mahdollisia lisähankintoja liittyen uusiin laitteistoihin.
Alkuosa työstä käsittelee rataverkon rakennetta ja komponentteja. Tämän jälkeen paneudutaan itse laitteiston toimintaan ja sen tuottamien mittausten analysointiin. Havaintojen analysoinnin lisäksi heräsi kysymys siitä, miten laitteiston keräämää tietoa tulisi käyttää mah-dollisimman tehokkaasti. Työssä tarkastellaan siis myös tiedon hyödyntämistä eri järjestelmien ja kunnossapidon kannalta.
Työn pohjalta selvisi, että laitteisto toimii sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Laitteistossa on muutamia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat jonkin verran vääristymää havaintoihin. Kun ominaisuudet tunnistetaan ja otetaan huomioon havaintoja tulkittaessa, ei niistä seuraa ongelmia kokonaisuuden kannalta. Suurin kehittämiskohde laitteiston toiminnan kannalta liittyy sen tuottaman tiedon hallintaan. Laitteiston tuottama tieto olisi hyvä integroida Liikenneviraston järjestelmiin, jolloin sitä päästäisiin hyödyntämään ja prosessoimaan paremmin kunnossapidossa. Myös kunnossapidon tuottama tieto olisi hyvä saada näkyville järjestelmiin, kun se tällä hetkellä jää eri osapuolten sähköpostiviesteihin. Liikenneviraston kunnossapito ja kunnossapitäjät ovat pitäneet laitteistoa hyödyllisenä, jolloin voi-daan olettaa, että sitä pyritään hyödyntämään myös jatkossa. Laitteistolla on onnistuttu paikantamaan rataverkosta vauriopaikkoja ja huoltoa tarvitsevia komponentteja. Jo tämän perusteella uusia laitehankintoja voidaan pitää järkevinä.
Alkuosa työstä käsittelee rataverkon rakennetta ja komponentteja. Tämän jälkeen paneudutaan itse laitteiston toimintaan ja sen tuottamien mittausten analysointiin. Havaintojen analysoinnin lisäksi heräsi kysymys siitä, miten laitteiston keräämää tietoa tulisi käyttää mah-dollisimman tehokkaasti. Työssä tarkastellaan siis myös tiedon hyödyntämistä eri järjestelmien ja kunnossapidon kannalta.
Työn pohjalta selvisi, että laitteisto toimii sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Laitteistossa on muutamia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat jonkin verran vääristymää havaintoihin. Kun ominaisuudet tunnistetaan ja otetaan huomioon havaintoja tulkittaessa, ei niistä seuraa ongelmia kokonaisuuden kannalta. Suurin kehittämiskohde laitteiston toiminnan kannalta liittyy sen tuottaman tiedon hallintaan. Laitteiston tuottama tieto olisi hyvä integroida Liikenneviraston järjestelmiin, jolloin sitä päästäisiin hyödyntämään ja prosessoimaan paremmin kunnossapidossa. Myös kunnossapidon tuottama tieto olisi hyvä saada näkyville järjestelmiin, kun se tällä hetkellä jää eri osapuolten sähköpostiviesteihin. Liikenneviraston kunnossapito ja kunnossapitäjät ovat pitäneet laitteistoa hyödyllisenä, jolloin voi-daan olettaa, että sitä pyritään hyödyntämään myös jatkossa. Laitteistolla on onnistuttu paikantamaan rataverkosta vauriopaikkoja ja huoltoa tarvitsevia komponentteja. Jo tämän perusteella uusia laitehankintoja voidaan pitää järkevinä.