Äitiys ja MS-tauti : Äitien kokemuksia lapsen saamisesta MS-diagnoosin jälkeen
Tanhua, Laura (2017)
Tanhua, Laura
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120920400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120920400
Tiivistelmä
MS-tauti on neurologinen sairaus, jota Suomessa sairastaa 7 000 ihmistä. MS-tauti on keskushermoston autoimmuunisairaus, jossa keskushermosto paikoin vaurioituu elimistön hyökätessä keskushermoston hermosolujen myeliinia vastaan. Tauti oireilee vaihtelevalla vahvuudella ja moninaisilla oireille, jotka riippuvat keskushermoston vauriopaikasta ja vaurioiden syvyydestä. MS-tauti puhkeaa tilastollisesti yleisimmin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Diagnoosi parantumattomasta sairaudesta herättää muun muassa kysymyksiä lasten saannin mahdollisuudesta ja siitä, kuinka sekä sairauden että lapsen kanssa pärjäisi.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla neljää MS-tautia sairastavaa äitiä teemahaastatteluin. Haastattelujen kautta kerättiin äitien omia kokemuksia ja ajatuksia teemoista: perhesuunnittelu, raskausaika, synnytys, lapsivuodeaika ja imetys. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille kokemusten moninaisuutta, yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia. Tutkimus on tehty yhteistyössä Oulun seudun Neuroyhdistyksen kanssa ja haastateltavat ovat löytyneet yhdistyksen kautta. Työn tavoitteena on tarjota MS-diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen vertaistukea haastateltujen äitien kokemuksien kautta ja samalla lisätä tietoisuutta MS-taudista ja sen mahdollisista vaikutuksista lapsen saamisen prosessissa. Tutkimuksessa käytetty tietoperusta sisältää yleistä tietoa MS-taudista, sen oireista, hoitomuodoista sekä osion äitiyden erityishaasteista MS-tautiin liittyen.
Tutkimuksen tuloksista välittyy, että erityisesti äitiyshuollossa toimivien hoitoalan ammattilaisten oli haastavaa huomioida MS-taudin vaikutuksia naisen oireisiin ja kokemuksiin, erityisesti väsymyksessä ja kivun kokemuksessa. Kokonaisuudessaan haastateltavat olivat tyytyväisiä päätökseensä lapsesta ja kokivat, ettei sairaudelle saisi antaa liikaa valtaa perhesuunnittelussa. Heidän kokemuksensa tukivat pääosin aiempien tutkimusten tuloksia, mutta pienen otannan vuoksi poikkeamaa tilastolliseen ilmeni. Tulosten ja johtopäätösten tavoitteena on monipuolistaa lukijan käsitystä siitä millaista lapsen saaminen MS-diagnoosin jälkeen voi olla. Tulokset eivät pyri yksinkertaistamaan kokemuksia tai kertomaan millainen lapsen saaminen MS-tautia sairastavalle naiselle ja perheelle on, vaan tuomaan näkökulmia ja vertaistukea siitä, millaista se voi olla. Multippeliskleroosi ei ole opinnäytetyön aiheena paljoa käsitelty, varsinkaan hoitotyönkoulutusohjelmien opinnäytetöissä. Lisätutkimusten kautta olisi mahdollista havaita tarkemmin mahdollisia osa-alueita, joiden kohdalla perheet hyötyisivät spesifimmästä tai laajemmasta tuesta.
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla neljää MS-tautia sairastavaa äitiä teemahaastatteluin. Haastattelujen kautta kerättiin äitien omia kokemuksia ja ajatuksia teemoista: perhesuunnittelu, raskausaika, synnytys, lapsivuodeaika ja imetys. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille kokemusten moninaisuutta, yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia. Tutkimus on tehty yhteistyössä Oulun seudun Neuroyhdistyksen kanssa ja haastateltavat ovat löytyneet yhdistyksen kautta. Työn tavoitteena on tarjota MS-diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen vertaistukea haastateltujen äitien kokemuksien kautta ja samalla lisätä tietoisuutta MS-taudista ja sen mahdollisista vaikutuksista lapsen saamisen prosessissa. Tutkimuksessa käytetty tietoperusta sisältää yleistä tietoa MS-taudista, sen oireista, hoitomuodoista sekä osion äitiyden erityishaasteista MS-tautiin liittyen.
Tutkimuksen tuloksista välittyy, että erityisesti äitiyshuollossa toimivien hoitoalan ammattilaisten oli haastavaa huomioida MS-taudin vaikutuksia naisen oireisiin ja kokemuksiin, erityisesti väsymyksessä ja kivun kokemuksessa. Kokonaisuudessaan haastateltavat olivat tyytyväisiä päätökseensä lapsesta ja kokivat, ettei sairaudelle saisi antaa liikaa valtaa perhesuunnittelussa. Heidän kokemuksensa tukivat pääosin aiempien tutkimusten tuloksia, mutta pienen otannan vuoksi poikkeamaa tilastolliseen ilmeni. Tulosten ja johtopäätösten tavoitteena on monipuolistaa lukijan käsitystä siitä millaista lapsen saaminen MS-diagnoosin jälkeen voi olla. Tulokset eivät pyri yksinkertaistamaan kokemuksia tai kertomaan millainen lapsen saaminen MS-tautia sairastavalle naiselle ja perheelle on, vaan tuomaan näkökulmia ja vertaistukea siitä, millaista se voi olla. Multippeliskleroosi ei ole opinnäytetyön aiheena paljoa käsitelty, varsinkaan hoitotyönkoulutusohjelmien opinnäytetöissä. Lisätutkimusten kautta olisi mahdollista havaita tarkemmin mahdollisia osa-alueita, joiden kohdalla perheet hyötyisivät spesifimmästä tai laajemmasta tuesta.