Johtajuuden ja työhyvinvoinnin vahvistaminen ohjatun keskustelun avulla
Kallinen, Tiina; Paukkeri, Pauliina (2017)
Kallinen, Tiina
Paukkeri, Pauliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121020443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121020443
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ohjattujen keskustelutyöpajojen avulla voidaan vahvistaa esimiesten johtajuutta ja työhyvinvointia. Opinnäytetyön kohdeyrityksenä toimi Suomen suurin finanssiryhmä OP. Varsinaisten viiden keskustelutyöpajan järjestämisen lisäksi opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen sekä haastattelututkimuksen avulla luotiin malli ohjatuista keskustelutyöpajoista, joita voidaan hyödyntää OP Ryhmän esimiesten valmennuksessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui johtajuuden, työhyvinvoinnin ja ohjatun keskustelun käsitteiden avulla. Teoreettisesta viitekehyksestä nostettiin lisäksi esille viisi ajankohtaista teemaa (esimiestyö ja työhyvinvointi, oman työhyvinvoinnin edistäminen, esimiehen työyhteisötaidot, oman työn hallinta ja johtamisen merkitys), joiden ympärille rakennettiin myös varsinaiset keskustelutyöpajat. Lähdemateriaalina hyödynnettiin aihealueiden tuoretta kirjallisuutta ja artikkeleita. Lisäksi kysyttiin sosiaalisessa mediassa, mitä eri alojen työntekijät kokevat johtajuuden syvimmän olemuksen olevan.
Opinnäytetyö noudatti toimintatutkimuksen rakennetta ja lähestymistapana käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin keskustelutyöpajoista saaduista palautteista ja projektin jälkeen toteutettujen teemahaastatteluiden tuloksista. Aineiston analyysissa nousi esille, että esimiehet kokevat keskustelun tärkeäksi keinoksi vahvistaa työhyvinvointia ja johtajuutta. Yhteiset keskustelut koetaan erityisen tärkeiksi muutostilanteissa. Esimiehet kokivat, että ohjattu keskustelu auttoi heitä kehittymään johtajina ja työpajoista he saivat konkreettisia työkaluja oman työhyvinvointinsa kehittämiseen. Analyysissa nousi lisäksi esille, että keskustelutyöpajoihin osallistuneet esimiehet aikoivat hyödyntää ohjatun keskustelun menetelmiä omassa johtamistyössään. Haastattelujen perusteella havaittiin, että keskustelujen tulee olla ohjattuja ja ohjaajalla itsellään kiinnostus aiheeseen. Ohjaajan tärkeimmäksi tehtäväksi nousi ohjata ja johtaa keskustelua, sekä luoda sille raamit.
Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti opinnäytetyöprojektissa kehitettiin myös ohjattujen keskustelutyöpajojen malli OP Ryhmän käyttöön. Mallin voidaan katsoa olevan luotettava ja täyttävän tarkoituksensa. Opinnäytetyön tärkeimmäksi oivallukseksi voidaan nostaa ohjatun keskustelun olevan erinomainen tapa vahvistaa esimiestyötä, sillä keskustelujen avulla kollegat toimivat voimavarana toisilleen. Hyviä käytänteitä jakamalla selvitään paremmin myös muutostilanteista.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui johtajuuden, työhyvinvoinnin ja ohjatun keskustelun käsitteiden avulla. Teoreettisesta viitekehyksestä nostettiin lisäksi esille viisi ajankohtaista teemaa (esimiestyö ja työhyvinvointi, oman työhyvinvoinnin edistäminen, esimiehen työyhteisötaidot, oman työn hallinta ja johtamisen merkitys), joiden ympärille rakennettiin myös varsinaiset keskustelutyöpajat. Lähdemateriaalina hyödynnettiin aihealueiden tuoretta kirjallisuutta ja artikkeleita. Lisäksi kysyttiin sosiaalisessa mediassa, mitä eri alojen työntekijät kokevat johtajuuden syvimmän olemuksen olevan.
Opinnäytetyö noudatti toimintatutkimuksen rakennetta ja lähestymistapana käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin keskustelutyöpajoista saaduista palautteista ja projektin jälkeen toteutettujen teemahaastatteluiden tuloksista. Aineiston analyysissa nousi esille, että esimiehet kokevat keskustelun tärkeäksi keinoksi vahvistaa työhyvinvointia ja johtajuutta. Yhteiset keskustelut koetaan erityisen tärkeiksi muutostilanteissa. Esimiehet kokivat, että ohjattu keskustelu auttoi heitä kehittymään johtajina ja työpajoista he saivat konkreettisia työkaluja oman työhyvinvointinsa kehittämiseen. Analyysissa nousi lisäksi esille, että keskustelutyöpajoihin osallistuneet esimiehet aikoivat hyödyntää ohjatun keskustelun menetelmiä omassa johtamistyössään. Haastattelujen perusteella havaittiin, että keskustelujen tulee olla ohjattuja ja ohjaajalla itsellään kiinnostus aiheeseen. Ohjaajan tärkeimmäksi tehtäväksi nousi ohjata ja johtaa keskustelua, sekä luoda sille raamit.
Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti opinnäytetyöprojektissa kehitettiin myös ohjattujen keskustelutyöpajojen malli OP Ryhmän käyttöön. Mallin voidaan katsoa olevan luotettava ja täyttävän tarkoituksensa. Opinnäytetyön tärkeimmäksi oivallukseksi voidaan nostaa ohjatun keskustelun olevan erinomainen tapa vahvistaa esimiestyötä, sillä keskustelujen avulla kollegat toimivat voimavarana toisilleen. Hyviä käytänteitä jakamalla selvitään paremmin myös muutostilanteista.