Alkuperätodistusten sähköistyminen Suomen näkökulmasta
Ojala, Amanda (2017)
Ojala, Amanda
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120619974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120619974
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin alkuperätodistusten käsittelyn sähköistymisen vaikutuksia Suomessa. Aihe on ajankohtainen, sillä digitalisaatio on vaikuttanut viime vuosien aikana jokaiseen toimialaan tuoden mukanaan suuria muutoksia menettelyihin ja toimintatapoihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia digitalisaation lisääntymisellä olisi alkuperätodistuksiin sekä millainen merkitys alkuperätodistuksilla on vienti-ja tuontimenettelyissä.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joissa avataan tutkimusaihetta ja sen kontekstia. Teoriakokonaisuudet ovat ulkokauppa, tullietuussopimukset sekä alkuperätodistukset. Teoreettiseen viitekehykseen käytettiin aineistona aihetta koskevaa kirjallisuutta ja elektronisia julkaisuja. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastatteluihin osallistui viisi alkuperätodistuksia työssään käsittelevää henkilöä, jotka toimivat käsittelyn eri vaiheissa joko viennissä tai tuonnissa.
Empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että alkuperätodistusten sähköistymisellä olisi myönteisiä vaikutuksia, koska se nopeuttaisi ja helpottaisi käsittelyä. Sähköistäminen olisi kuitenkin todella haasteellista, sillä se vaatisi tullietuussopimusten muuttamista. Erilaisten alkuperäilmoitusten käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa, kun yhä useampi yritys hakeutuu valtuutetuksi viejäksi tai rekisteröidyksi viejäksi. Myös uudet tullietuussopimukset ja GSP-sopimuksen muutokset lisäävät alkuperäilmoitusten käyttöä. Alkuperätodistuksia siis tuskin tullaan sähköistämään, mutta on todennäköistä, että niiden käyttö tulee vähenemään tai jopa loppumaan tulevaisuudessa ja ne korvataan erilaisilla alkuperäilmoituksilla.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joissa avataan tutkimusaihetta ja sen kontekstia. Teoriakokonaisuudet ovat ulkokauppa, tullietuussopimukset sekä alkuperätodistukset. Teoreettiseen viitekehykseen käytettiin aineistona aihetta koskevaa kirjallisuutta ja elektronisia julkaisuja. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastatteluihin osallistui viisi alkuperätodistuksia työssään käsittelevää henkilöä, jotka toimivat käsittelyn eri vaiheissa joko viennissä tai tuonnissa.
Empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että alkuperätodistusten sähköistymisellä olisi myönteisiä vaikutuksia, koska se nopeuttaisi ja helpottaisi käsittelyä. Sähköistäminen olisi kuitenkin todella haasteellista, sillä se vaatisi tullietuussopimusten muuttamista. Erilaisten alkuperäilmoitusten käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa, kun yhä useampi yritys hakeutuu valtuutetuksi viejäksi tai rekisteröidyksi viejäksi. Myös uudet tullietuussopimukset ja GSP-sopimuksen muutokset lisäävät alkuperäilmoitusten käyttöä. Alkuperätodistuksia siis tuskin tullaan sähköistämään, mutta on todennäköistä, että niiden käyttö tulee vähenemään tai jopa loppumaan tulevaisuudessa ja ne korvataan erilaisilla alkuperäilmoituksilla.