Kolmiulotteisen sisällön esittäminen interaktiivisesti : kasvojenseurannan käyttäminen kontrollimekanismina
Pehkonen, Antti (2017)
Pehkonen, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120515
Tiivistelmä
Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus tarjoavat hyödyllisiä ja kiinnostavia tapoja visualisoida kolmiulotteisia objekteja niin, että niiden syvyyssuhde säilyy ymmärrettävänä. Lisätyn todellisuuden teknologia ei ole vielä valmis kaupalliseen hyödyntämiseen ja virtuaalitodellisuussilmikkojen tilasta poissulkeva ominaisuus voi olla rajoittava tekijä hyödyntämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli yhdistää edeltävien teknologioiden syvyyshahmotusta ja elämyksellisyyttä helposti saatavilla olevalla teknologialla. Tarkoituksena oli kehittää videokuvasta kasvojentunnistukseen ja -seurantaan pohjautuva kontrollimekanismi kolmiulotteisten objektien tarkasteluun Unity 3D -moottorilla ja arvioida sen käyttökokemusta sekä potentiaalisia käyttökohteita. Kahta kehitettyyn teknologiaan pohjautuvaa sovellusta esiteltiin viidelle henkilölle ja heitä haastateltiin vapaamuotoisesti keskustelemalla. Liikkeeseen reagoivan kuvan ärsykevoimaa arvioitiin tarkkailemalla henkilöiden huomion kohdetta haastattelujen aikana.
Opinnäytetyössä kehitettiin yhden käyttäjän kasvojentunnistus ja -seuranta lisäosa Unity 3D -moottoriin, joka lukee syötteen tavallisesta tietokoneeseen liitettävästä webkamerasta. Sovellus tulkitsee liikettä vaaka-, pysty- ja syvyysakseleilla. Syötteellä manipuloitiin pelikameraa ja kolmiulotteisia objekteja 3D-moottorissa vastaamaan käyttäjän liikkeitä. Merkittävimpänä löydöksenä haastatteluissa nousi sovelluksen ärsykevoima. Käyttäjän liikkeisiin reagoivaa kuvaa voidaan hyödyntää kiinnittämään käyttäjän huomio esitettyyn sisältöön. Teknologia tarjoaa myös ylimääräisen ja luonnollisen kontrollivälineen käsien ollessa varattuina, mutta sen käyttö istuvassa asennossa ei mahdollista suuria fyysisiä liikkeitä. Käyttäminen herätti ihastusta sen vaatimien laitteiden yksinkertaisuuden ja nopean käyttöönoton ansiosta.
Kasvojentunnistus ja -seuranta sopii ärsykevoimansa johdosta hyvin mainontaan ja ominaisuutena myös hyötykäyttöön, jossa käyttäjällä on tarve tarkastella objektia tai tilaa usealla akselilla näyttöpäätteeltä. Teknologiaa tulisi kehittää mahdollistamaan usean käyttäjän tunnistamien sekä ylä- ja kokovartalon tunnistaminen eri sovellusalueille. Sen virheentunnistusmekanismia tulee parantaa sekä kehittää autonomisuutta. Lisää tutkimusta tarvitaan teknologian käyttökokemuksesta silloin, kun esitettävä aineisto on suurina pintoina ja käyttäjä seisoo. Niin ikään työpäivän pituisen – noin kahdeksan tunnin – käyttökokemuksesta on tarpeen saada lisää tutkimustietoa.
Opinnäytetyössä kehitettiin yhden käyttäjän kasvojentunnistus ja -seuranta lisäosa Unity 3D -moottoriin, joka lukee syötteen tavallisesta tietokoneeseen liitettävästä webkamerasta. Sovellus tulkitsee liikettä vaaka-, pysty- ja syvyysakseleilla. Syötteellä manipuloitiin pelikameraa ja kolmiulotteisia objekteja 3D-moottorissa vastaamaan käyttäjän liikkeitä. Merkittävimpänä löydöksenä haastatteluissa nousi sovelluksen ärsykevoima. Käyttäjän liikkeisiin reagoivaa kuvaa voidaan hyödyntää kiinnittämään käyttäjän huomio esitettyyn sisältöön. Teknologia tarjoaa myös ylimääräisen ja luonnollisen kontrollivälineen käsien ollessa varattuina, mutta sen käyttö istuvassa asennossa ei mahdollista suuria fyysisiä liikkeitä. Käyttäminen herätti ihastusta sen vaatimien laitteiden yksinkertaisuuden ja nopean käyttöönoton ansiosta.
Kasvojentunnistus ja -seuranta sopii ärsykevoimansa johdosta hyvin mainontaan ja ominaisuutena myös hyötykäyttöön, jossa käyttäjällä on tarve tarkastella objektia tai tilaa usealla akselilla näyttöpäätteeltä. Teknologiaa tulisi kehittää mahdollistamaan usean käyttäjän tunnistamien sekä ylä- ja kokovartalon tunnistaminen eri sovellusalueille. Sen virheentunnistusmekanismia tulee parantaa sekä kehittää autonomisuutta. Lisää tutkimusta tarvitaan teknologian käyttökokemuksesta silloin, kun esitettävä aineisto on suurina pintoina ja käyttäjä seisoo. Niin ikään työpäivän pituisen – noin kahdeksan tunnin – käyttökokemuksesta on tarpeen saada lisää tutkimustietoa.