"Ei tarkoteta sitä, että kaikki saa mennä portaita, vaan sitä, että kaikki pääsee toiseen kerrokseen" : yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Nuorten turvatalolle
Säynäjäkangas, Vilma (2017)
Säynäjäkangas, Vilma
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120618
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistä syrjintää Suomen Punaisen Ristin Tampereen Nuorten turvatalon asiakastyössä. Tarkoituksena oli luoda Nuorten turvatalolle suunnattu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Työn tavoitteena oli myös kuvata suunnitelmaprosessi niin, että se olisi hyödynnettävissä muiden samankaltaisten organisaatioiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluprosesseissa. Suunnitelma haluttiin luoda yhdessä turvatalon työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä asiakkaiden kanssa, jotta valmis suunnitelma vastaisi turvatalon toimijoiden kokemiin kehittämiskohteisiin. Heistä muodostettiin työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä asiakkaiden työryhmät, joissa keskusteltiin turvatalon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta sekä sen edistämisestä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, josta on löydettävissä tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto muodostui työryhmätapaamisissa käydyistä ryhmä- ja yksilöteemahaastatteluista. Työryhmätapaamisia oli yhteensä neljä, ja niiden sisältö analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman teossa hyödynnettiin myös opinnäytetyön teoreettista viitekehystä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä turvatalon yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tilaan. He pitivät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ilmentävinä ja edistävinä tekijöinä kokonaisvaltaista ja kunnioittavaa kohtaamista. Haasteina nähtiin tilojen fyysinen esteellisyys, työntekijöiden asiantuntijuuden puutteet joidenkin syrjintävaarassa olevien ryhmien kohdalla, toiminnan taustalla vaikuttavat normatiiviset oletukset sekä toiminta syrjintätilanteissa. Kehittämiskohteiksi nousivat haastattelujen perusteella sukupuolen moninaisuuden erityiskysymykset, esteettömyysnäkökulma sekä yhdenvertainen ja tasa-arvoinen viestintä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että rakenteellisten tekijöiden näkökulmasta turvatalon toimintaa ohjaavat periaatteet tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mutta fyysiset puitteet ja resurssien pienuus altistavat joitakin syrjintävaarassa olevia ryhmiä syrjinnälle. Asiakastyön tekijöissä korostui motivaatio yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Työntekijöiden toiminnassa tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin tiedon lisääminen vähemmistökysymyksissä sekä luokittelua aiheuttavien oletusten tiedostaminen ja niistä eroon pääseminen. Jatkotutkimukseksi voidaan suosittaa suunnitelman toteutumisen seurantaa ja päivittämistä, johon olisi hyvä osallistaa myös alan asiantuntijoita.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena, josta on löydettävissä tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto muodostui työryhmätapaamisissa käydyistä ryhmä- ja yksilöteemahaastatteluista. Työryhmätapaamisia oli yhteensä neljä, ja niiden sisältö analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman teossa hyödynnettiin myös opinnäytetyön teoreettista viitekehystä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että haastateltavat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä turvatalon yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tilaan. He pitivät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ilmentävinä ja edistävinä tekijöinä kokonaisvaltaista ja kunnioittavaa kohtaamista. Haasteina nähtiin tilojen fyysinen esteellisyys, työntekijöiden asiantuntijuuden puutteet joidenkin syrjintävaarassa olevien ryhmien kohdalla, toiminnan taustalla vaikuttavat normatiiviset oletukset sekä toiminta syrjintätilanteissa. Kehittämiskohteiksi nousivat haastattelujen perusteella sukupuolen moninaisuuden erityiskysymykset, esteettömyysnäkökulma sekä yhdenvertainen ja tasa-arvoinen viestintä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että rakenteellisten tekijöiden näkökulmasta turvatalon toimintaa ohjaavat periaatteet tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mutta fyysiset puitteet ja resurssien pienuus altistavat joitakin syrjintävaarassa olevia ryhmiä syrjinnälle. Asiakastyön tekijöissä korostui motivaatio yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Työntekijöiden toiminnassa tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin tiedon lisääminen vähemmistökysymyksissä sekä luokittelua aiheuttavien oletusten tiedostaminen ja niistä eroon pääseminen. Jatkotutkimukseksi voidaan suosittaa suunnitelman toteutumisen seurantaa ja päivittämistä, johon olisi hyvä osallistaa myös alan asiantuntijoita.