Tavoitteena hyvä vuorovaikutus : Tutkimus vuorovaikutuksen kokemisesta Kaarinan SOS-lapsikylässä
Haikka, Martti (2017)
Haikka, Martti
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718340
Tiivistelmä
Haikka Martti. Tavoitteena hyvä vuorovaikutus. Tutkimus vuorovaikutuksen kokemisesta Kaarinan SOS-lapsikylässä. Syksy 2017, 57 sivua. Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Kaarinan SOS-lapsikylän yhteistyötahojen vuorovaikutuksen kokemusta ja analysoitiin sen tulokset. Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden piirissä olevien täysi-ikäisten asiakkaiden, lapsikylään sijoitettujen lasten huoltajien, palvelun ostajien ja muiden yhteistyötahojen kokemusta lapsikylän kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta mitattiin kirjallisella palautekyselyllä. Palautekyselyjä postitettiin yhteensä 92. Vastauksia tuli yhteensä 37, eli vastausprosentiksi muodostui noin 40%. Palautekysely sisälsi strukturoituja, valmiiksi määriteltyjä kysymyksiä sekä mahdollisuuden vapaamuotoisen palautteen antamiseen.
Osana tätä tutkimusta kehitettiin Kaarinan SOS-lapsikylälle vuorovaikutuksen kokemisen mittaamiseen välineistö. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kaarinan SOS-lapsikylän kanssa. Keskiössä oli helposti ja säännöllisesti käytettävän sekä vertailukelpoista tutkimusmateriaalia tuottavan välineistön luominen vuorovaikutuksen kokemuksen mittaamiseen.
Tässä opinnäytetyössä avataan ytimekkäästi mittaamisen välineistön kehittäminen, mutta pääpaino on tutkimusosiossa eli itse vuorovaikutuksen kokemuksen tutkimuksessa ja sen tuloksissa.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni eroja vastaajaryhmien välillä. Kaikkein heikoimmin vuorovaikutuksen kokivat asiakkaat. Tutkimuksen mukaan erityisesti käytännön asiakastyön vuorovaikutusta täytyy kehittää. Siihen liittyvää henkilökunnan ammatillista osaamista täytyy kehittää ja yhdenmukaistaa. Yhteistyötahojen kokemus vuorovaikutuksesta puolestaan oli kiitettävää tasoa kaikissa Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden parissa.
Tutkimuksessa tuli ilmi myös selkeitä kehittämiskohteita laadukkaamman vuorovaikutuksen ja sen voimaannuttavan kokemuksen aikaansaamiseksi.
Tutkimus ajoittui kevääseen 2014. Tutkimuksesta tekee erittäin ajankohtaisen se, että sen viitoittama kehittämistyö lapsikylässä jatkuu edelleen. Itse olen päässyt osallistumaan tähän kehitystyöhön tammikuusta 2015 alkaen, jolloin aloitin työt esimiehenä lapsikylässä. Ajankohtaiseksi tutkimuksen tekee myös se, että parhaillaan Suomessa työn alla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarjoaa asiakkaan lisääntyvän valinnanvapauden. Asiakkaan kokemuksen merkitys palvelusta korostuu tällöin entisestään. Tässä tutkimuksessa mitataan juuri palveluun liittyvää kokemusta.
Avainsanat: Kohtaaminen, vuorovaikutus, voimaantuminen, dialogisuus.
Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin Kaarinan SOS-lapsikylän yhteistyötahojen vuorovaikutuksen kokemusta ja analysoitiin sen tulokset. Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden piirissä olevien täysi-ikäisten asiakkaiden, lapsikylään sijoitettujen lasten huoltajien, palvelun ostajien ja muiden yhteistyötahojen kokemusta lapsikylän kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta mitattiin kirjallisella palautekyselyllä. Palautekyselyjä postitettiin yhteensä 92. Vastauksia tuli yhteensä 37, eli vastausprosentiksi muodostui noin 40%. Palautekysely sisälsi strukturoituja, valmiiksi määriteltyjä kysymyksiä sekä mahdollisuuden vapaamuotoisen palautteen antamiseen.
Osana tätä tutkimusta kehitettiin Kaarinan SOS-lapsikylälle vuorovaikutuksen kokemisen mittaamiseen välineistö. Kehittämistyö tapahtui tiiviissä yhteistyössä Kaarinan SOS-lapsikylän kanssa. Keskiössä oli helposti ja säännöllisesti käytettävän sekä vertailukelpoista tutkimusmateriaalia tuottavan välineistön luominen vuorovaikutuksen kokemuksen mittaamiseen.
Tässä opinnäytetyössä avataan ytimekkäästi mittaamisen välineistön kehittäminen, mutta pääpaino on tutkimusosiossa eli itse vuorovaikutuksen kokemuksen tutkimuksessa ja sen tuloksissa.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni eroja vastaajaryhmien välillä. Kaikkein heikoimmin vuorovaikutuksen kokivat asiakkaat. Tutkimuksen mukaan erityisesti käytännön asiakastyön vuorovaikutusta täytyy kehittää. Siihen liittyvää henkilökunnan ammatillista osaamista täytyy kehittää ja yhdenmukaistaa. Yhteistyötahojen kokemus vuorovaikutuksesta puolestaan oli kiitettävää tasoa kaikissa Kaarinan SOS-lapsikylän palveluiden parissa.
Tutkimuksessa tuli ilmi myös selkeitä kehittämiskohteita laadukkaamman vuorovaikutuksen ja sen voimaannuttavan kokemuksen aikaansaamiseksi.
Tutkimus ajoittui kevääseen 2014. Tutkimuksesta tekee erittäin ajankohtaisen se, että sen viitoittama kehittämistyö lapsikylässä jatkuu edelleen. Itse olen päässyt osallistumaan tähän kehitystyöhön tammikuusta 2015 alkaen, jolloin aloitin työt esimiehenä lapsikylässä. Ajankohtaiseksi tutkimuksen tekee myös se, että parhaillaan Suomessa työn alla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tarjoaa asiakkaan lisääntyvän valinnanvapauden. Asiakkaan kokemuksen merkitys palvelusta korostuu tällöin entisestään. Tässä tutkimuksessa mitataan juuri palveluun liittyvää kokemusta.
Avainsanat: Kohtaaminen, vuorovaikutus, voimaantuminen, dialogisuus.