Merivoimien Facebook-sivu : kyselytutkimuksella kehitysideoita
Rissanen, Rosamari (2017)
Rissanen, Rosamari
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuskohteeksi valikoitui Rannikkolaivaston tiedotussihteerin kesätyökokemuksen perusteella ja Merivoimien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Merivoimien Facebook-sivu. Näin ollen opinnäytetyö toteutettiin Merivoimille, tarkemmin Merivoimien esikunnalle. Tutkimus toteutettiin tutkijan itse hakemalla tutkimusluvalla, tunnus DN3063. Tutkimus keskittyi kahden kyselytutkimuksen perusteella antamaan realistisia kehitysehdotuksia merivoimien Facebook-sivun toiminnan parantamiseksi ja samalla näkemään Facebook-seuraajien ja ei-seuraajien mielipiteitä samasta sivusta. Kehitysehdotusten tarkoituksena on olla sellaisia, jotka sopivat merivoimien ainutlaatuiseen toimintaympäristöön sääntöineen, ohjeineen ja lakeineen.
Siviileille ja merivoimien varusmiehille toteutettiin molemmille omat kyselyt. Siviilikysely toteutettiin suomeksi ja varusmiesten identtiset kyselyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyt toimivat taustatietona kehitysehdotuksille. Oletuksena oli, että Merivoimien Facebook-sivuun ollaan suhteellisen tyytyväisiä, ja että sitä seuraavat huomattavasti eniten keski-ikäiset miehet ja että sosiaalisen median tottumukset ja toiveet olisivat sen mukaiset. Kyselytutkimuksia analysoidessa nousi kuitenkin esiin toiveita ja suuntaa antavia kehitysehdotuksia. Näiden lisäksi kehitysehdotuksia tehdessä analysoitiin ajankohtaisia tutkimuksia ja artikkeleita sosiaalisen median ja markkinoinnin toimivimmista strategioista vuoden 2017 loppupuolella. Tärkeässä osassa koko tutkimuksen läpi olivat myös Puolustusvoimia koskevat tutkimukset, jotta organisaatiomalli ja käytännöt tulisivat tutummiksi.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina voi nostaa esille sen, että merivoimien Facebookia ei ehkä oletuksista poiketen seuraa ainoastaan keski-ikäiset miehet. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli toki miehiä, mutta ikäryhmiä oli laidasta laitaan, ja kaikki heistä käyttivät sosiaalista mediaa aktiivisesti. Toiveet julkaisujen suhteen olivat hyvin sosiaalisen median tämän päivän hittejä myötäileviä, eikä sisältö ollut kaikkien mielestä tarpeeksi mielenkiintoista, joten täysin tyytyväisiä ei nykyiseen kommunikointitapaan oltu. Suurin ero oli myös varusmiesten äidinkielellä ja sillä, seuraavatko he merivoimia Facebookissa.
Kyselytutkimuksen, teoriaosuuden ja kehitysehdotusten myötä on merivoimille luotu ajankohtainen koonti Facebookin ja myös sosiaalisen median toiminnasta. Tärkeää on jatkaa kehittämistä, jotta sosiaalisen median jatkuvassa muutoksessa pysyy mukana.
Siviileille ja merivoimien varusmiehille toteutettiin molemmille omat kyselyt. Siviilikysely toteutettiin suomeksi ja varusmiesten identtiset kyselyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Kyselyt toimivat taustatietona kehitysehdotuksille. Oletuksena oli, että Merivoimien Facebook-sivuun ollaan suhteellisen tyytyväisiä, ja että sitä seuraavat huomattavasti eniten keski-ikäiset miehet ja että sosiaalisen median tottumukset ja toiveet olisivat sen mukaiset. Kyselytutkimuksia analysoidessa nousi kuitenkin esiin toiveita ja suuntaa antavia kehitysehdotuksia. Näiden lisäksi kehitysehdotuksia tehdessä analysoitiin ajankohtaisia tutkimuksia ja artikkeleita sosiaalisen median ja markkinoinnin toimivimmista strategioista vuoden 2017 loppupuolella. Tärkeässä osassa koko tutkimuksen läpi olivat myös Puolustusvoimia koskevat tutkimukset, jotta organisaatiomalli ja käytännöt tulisivat tutummiksi.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina voi nostaa esille sen, että merivoimien Facebookia ei ehkä oletuksista poiketen seuraa ainoastaan keski-ikäiset miehet. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli toki miehiä, mutta ikäryhmiä oli laidasta laitaan, ja kaikki heistä käyttivät sosiaalista mediaa aktiivisesti. Toiveet julkaisujen suhteen olivat hyvin sosiaalisen median tämän päivän hittejä myötäileviä, eikä sisältö ollut kaikkien mielestä tarpeeksi mielenkiintoista, joten täysin tyytyväisiä ei nykyiseen kommunikointitapaan oltu. Suurin ero oli myös varusmiesten äidinkielellä ja sillä, seuraavatko he merivoimia Facebookissa.
Kyselytutkimuksen, teoriaosuuden ja kehitysehdotusten myötä on merivoimille luotu ajankohtainen koonti Facebookin ja myös sosiaalisen median toiminnasta. Tärkeää on jatkaa kehittämistä, jotta sosiaalisen median jatkuvassa muutoksessa pysyy mukana.