Ensihoitajaopiskelijoiden fyysisen kunnon testaaminen : ovatko opiskelijat valmiita työelämän haasteisiin?
Havusilta, Marjaana; Pekkola, Joni (2017)
Havusilta, Marjaana
Pekkola, Joni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220883
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Ensihoitaja AMK opiskelijoiden fyysistä kuntoa ja kuvata ensihoitotyön fyysistä kuormittavuutta. Ensihoitotyö on fyysisesti erittäin haastavaa ja työn potilas- sekä työturvalliseen hoitamiseen vaaditaan työntekijältä hyvää fyysistä kuntoa. Osassa ammattikorkeakouluja on käytössä karsiva kuntotesti osana ensihoitajien hakuprosessia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä menetelmällä. Aineisto (n=11) kerättiin terveystietolomakkeella sekä opiskelijoiden suorittamalla kuntotestillä. Kuntotesti koostui lihaskuntotestistä, sekä toiminnallisesta radasta joka oli suunniteltu ensihoitajan työtehtäviä silmällä pitäen. Ensihoitajaopiskelijoiden testaamisessa käytettiin Keski-Uudenmaan pelas-tuslaitoksen liikunnanohjaaja YAMK Siv Aron laatimaa testipatteristoa (2017). Testattavat opiskelijat olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden ensihoitajaopiskelijoita. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Testattavien ollessa vapaaehtoisia, testiin valikoitui fyysisesti hyväkuntoisia opiskelijoita. Kaikki testiin osallistuneet opiskelijat olivat motivoituneita, harrastivat säännöllistä liikuntaa ja he ymmärsivät hyvän fyysisen kunnon merkityksen työn kannalta. Tulosten perusteella testissä oli havaittavissa tasoeroja testattavien välillä, mutta kaikki opiskelijat läpäisivät testin hyväksytysti.
Kattavampien tutkimustulosten saamiseksi tulisi saada suurempi otos opiskelijoita. Fyysinen kunto tulisi olla hyvällä tasolla työelämän vaatimuksia ajatellen. Mukaan pitäisi saada myös niitä, joiden fyysinen kunto kaipaa kohennusta, ei pelkästään hyväkuntoisia ja paljon liikuntaa harrastavia. Näin saataisiin totuudenmukaisempi kuva opiskelijoiden todellisesta fyysisestä kunnosta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä menetelmällä. Aineisto (n=11) kerättiin terveystietolomakkeella sekä opiskelijoiden suorittamalla kuntotestillä. Kuntotesti koostui lihaskuntotestistä, sekä toiminnallisesta radasta joka oli suunniteltu ensihoitajan työtehtäviä silmällä pitäen. Ensihoitajaopiskelijoiden testaamisessa käytettiin Keski-Uudenmaan pelas-tuslaitoksen liikunnanohjaaja YAMK Siv Aron laatimaa testipatteristoa (2017). Testattavat opiskelijat olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden ensihoitajaopiskelijoita. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Testattavien ollessa vapaaehtoisia, testiin valikoitui fyysisesti hyväkuntoisia opiskelijoita. Kaikki testiin osallistuneet opiskelijat olivat motivoituneita, harrastivat säännöllistä liikuntaa ja he ymmärsivät hyvän fyysisen kunnon merkityksen työn kannalta. Tulosten perusteella testissä oli havaittavissa tasoeroja testattavien välillä, mutta kaikki opiskelijat läpäisivät testin hyväksytysti.
Kattavampien tutkimustulosten saamiseksi tulisi saada suurempi otos opiskelijoita. Fyysinen kunto tulisi olla hyvällä tasolla työelämän vaatimuksia ajatellen. Mukaan pitäisi saada myös niitä, joiden fyysinen kunto kaipaa kohennusta, ei pelkästään hyväkuntoisia ja paljon liikuntaa harrastavia. Näin saataisiin totuudenmukaisempi kuva opiskelijoiden todellisesta fyysisestä kunnosta.