Sampo Oyj:n osakekirjojen kuoletusprosessi Helsingin käräjäoikeudessa
Luotonen, Sara; Uusiniemi, Julia (2017)
Luotonen, Sara
Uusiniemi, Julia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321134
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa Sampo Oyj:n osakekirjojen kuolettamisesta Helsingin käräjäoikeudessa, ja siitä, mitä toimia kuoletusprosessi vaati käräjäoikeudelta. Menetelmällisinä ratkaisuina toteutettiin kysely Helsingin käräjäoikeuden Sampo Oyj:n osakekirjojen kuoletushakemuksia käsitelleille sihteereille ja haastattelu Sampo-tiimin esimiehille. Tähän sisältyi myös Sampo Oyj:n osakkeenomistajilleen lähettämien ohjeistuskirjeiden ja tiedotteiden tutkiminen. Tavoitteena oli saada tietoa Sampo-prosessin toteutuksesta käräjäoikeudessa, sekä toteutetun kyselyn tulosten avulla tuottaa mahdollisia kehittämisehdotuksia vastaavanlaisia projekteja varten. Haastattelu toteutettiin Sampo-tiimin vastuusihteerille sekä vastuutuomarille ja sen avulla saatiin tietoa projektin lähtökohdista sekä käräjäoikeuden yhteistyöstä Sampo Oyj:n kanssa. Opinnäytetyössä toteutettiin lainopillinen tutkimus.
Sampo-hakemusten määrä poikkesi huomattavasti normaalista käräjäoikeuden käsittelemästä hakemusmäärästä. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten Sampo Oyj:n osakekirjojen kuolettaminen Helsingin käräjäoikeudessa tapahtui, ja mitä kyseisestä prosessista voitaisiin oppia vastaavanlaiseen projektiin tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu arvopaperimarkkinalaista, osakeyhtiölaista, asiakirjan kuolettamisen laista sekä Sampo Oyj:n osakkeenomistajilleen julkaisemista ohjeistuksista osakekirjan kuolettamista varten. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös median artikkeleita aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön onnistumisen kannalta oli tärkeä tuoda ilmi, miksi osakekirjat ylipäätään jouduttiin kuolettamaan, joten tietoperustaosuuteen on sisällytetty luku arvo-osuusjärjestelmään siirtymisestä. Koska osakekirjoihin kuuluu lainsäädännöt arvopaperimarkkinoista sekä osakeyhtiöistä, on ne opinnäytetyössä esitelty. Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn ja haastattelun vuoksi työssä kirjoitettiin tutkimusmenetelmistä.
Keskeisinä opinnäytetyön tuottamina tuloksina saatiin konkreettiset kehittämisehdotukset vastaavanlaiseen projektiin. Kehittämisehdotuksia tuottivat sekä kyselyyn ja haastatteluun vastanneet, että opinnäytetyön tekijät. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 21 kappaletta. Kehittämisehdotuksina esiin nousi ennakointi, tiedottaminen, avoimuus sekä projektitiimin perustaminen. Johtopäätöksinä voitiin todeta, että nopea reagointi, rekrytointi sekä yhtenäinen tiedottaminen ovat edellytys projektin onnistumiselle.
Sampo-hakemusten määrä poikkesi huomattavasti normaalista käräjäoikeuden käsittelemästä hakemusmäärästä. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten Sampo Oyj:n osakekirjojen kuolettaminen Helsingin käräjäoikeudessa tapahtui, ja mitä kyseisestä prosessista voitaisiin oppia vastaavanlaiseen projektiin tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu arvopaperimarkkinalaista, osakeyhtiölaista, asiakirjan kuolettamisen laista sekä Sampo Oyj:n osakkeenomistajilleen julkaisemista ohjeistuksista osakekirjan kuolettamista varten. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös median artikkeleita aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön onnistumisen kannalta oli tärkeä tuoda ilmi, miksi osakekirjat ylipäätään jouduttiin kuolettamaan, joten tietoperustaosuuteen on sisällytetty luku arvo-osuusjärjestelmään siirtymisestä. Koska osakekirjoihin kuuluu lainsäädännöt arvopaperimarkkinoista sekä osakeyhtiöistä, on ne opinnäytetyössä esitelty. Opinnäytetyössä toteutetun kyselyn ja haastattelun vuoksi työssä kirjoitettiin tutkimusmenetelmistä.
Keskeisinä opinnäytetyön tuottamina tuloksina saatiin konkreettiset kehittämisehdotukset vastaavanlaiseen projektiin. Kehittämisehdotuksia tuottivat sekä kyselyyn ja haastatteluun vastanneet, että opinnäytetyön tekijät. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 21 kappaletta. Kehittämisehdotuksina esiin nousi ennakointi, tiedottaminen, avoimuus sekä projektitiimin perustaminen. Johtopäätöksinä voitiin todeta, että nopea reagointi, rekrytointi sekä yhtenäinen tiedottaminen ovat edellytys projektin onnistumiselle.