Keuhkojen natiiviröntgentutkimuksen potilasannosmittaukset : toteutusohje opiskelijoiden ja ohjaajien avuksi
Mäkelä, Johanna; Lehtiö, Ilona (2017)
Mäkelä, Johanna
Lehtiö, Ilona
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421292
Tiivistelmä
Suomessa tehdään vuosittain noin 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta, joista 1 040 000 on keuhkojen röntgentutkimusta. Keuhkojen natiiviröntgentutkimus on natiiviröntgentutkimuksista yleisin.
Röntgentutkimuksissa tulee seurata potilaiden säteilyannoksia ja verrata niitä kansallisesti määriteltäviin vertailutasoihin. Vertailutasot esitetään pinta-annoksina (ESD) ja annoksen ja pinta-alan tulona (DAP). Suomessa vertailutasot tyypillisimmille röntgentutkimuksille määrittää Säteilyturvakeskus (STUK), uusimmat vertailutasot on annettu vuonna 2017. Potilasannosmittausten perusteella voidaan arvioida ja tarkastella optimoinnin keinoja sekä toimintamalleja.
Keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa voidaan mitata ilmaan absorboitunutta annosta potilaan pinnalla (ESD, entrance surface dose) tai annoksen ja pinta-alan tuloa (DAP, dose-area product). Pinta-annos voidaan määrittää myös laskennallisesti röntgenputken säteilytuoton tai DAP-arvon perusteella. ESD soveltuu parhaiten natiivitutkimusten yksittäisten projektioiden tarkkailuun. DAP on pinta-annosta parempi suure, kun tarkoituksena on selvittää potilaan tutkimuksessa saamaa säteilyaltistusta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella ja tuottaa ohje keuhkojen natiiviröntgentutkimuksen potilasannosmittauksista röntgenhoitajaopiskelijoille ja opiskelijaohjaajille. Työn tavoitteena oli, että ohje tukisi röntgenhoitajaopiskelijoiden potilasannoksiin liittyvää oppimista ensimmäisillä natiiviröntgentutkimusten harjoittelujaksoilla. Tavoitteena oli myös, että opiskelijaohjaajat saisivat ohjeesta tukea opiskelijoiden perehdytykseen.
Opinnäyte toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena oli ohje sähköisenä Word-tiedostona HUS-kuvantamisen Kotkan keskussairaalan kuvantamisyksikön käyttöön. Opinnäytetyötä varten luotiin teoreettinen viitekehys, johon ohjeen sisältö perustuu. Työhön etsittiin tietoa potilasannosten määrittämisestä sekä kotimaisista että kansainvälisistä tietokannoista. Opinnäytetyössä potilasannosmittausten käsittely rajattiin keuhkojen natiiviröntgentutkimuksiin, koska keuhkojen röntgentutkimus on yleisin röntgenhoitajan toteuttama röntgentutkimus Suomessa ja myös yleisin potilasannosmittausten kohde.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko ohje edistänyt röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimista ensimmäisillä natiiviröntgentutkimuksen harjoittelujaksoilla tai ovatko opiskelijaohjaajat kokeneet saaneensa ohjeesta tukea opiskelijoiden ohjaukseen potilasannoksiin liittyen.
Röntgentutkimuksissa tulee seurata potilaiden säteilyannoksia ja verrata niitä kansallisesti määriteltäviin vertailutasoihin. Vertailutasot esitetään pinta-annoksina (ESD) ja annoksen ja pinta-alan tulona (DAP). Suomessa vertailutasot tyypillisimmille röntgentutkimuksille määrittää Säteilyturvakeskus (STUK), uusimmat vertailutasot on annettu vuonna 2017. Potilasannosmittausten perusteella voidaan arvioida ja tarkastella optimoinnin keinoja sekä toimintamalleja.
Keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa voidaan mitata ilmaan absorboitunutta annosta potilaan pinnalla (ESD, entrance surface dose) tai annoksen ja pinta-alan tuloa (DAP, dose-area product). Pinta-annos voidaan määrittää myös laskennallisesti röntgenputken säteilytuoton tai DAP-arvon perusteella. ESD soveltuu parhaiten natiivitutkimusten yksittäisten projektioiden tarkkailuun. DAP on pinta-annosta parempi suure, kun tarkoituksena on selvittää potilaan tutkimuksessa saamaa säteilyaltistusta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella ja tuottaa ohje keuhkojen natiiviröntgentutkimuksen potilasannosmittauksista röntgenhoitajaopiskelijoille ja opiskelijaohjaajille. Työn tavoitteena oli, että ohje tukisi röntgenhoitajaopiskelijoiden potilasannoksiin liittyvää oppimista ensimmäisillä natiiviröntgentutkimusten harjoittelujaksoilla. Tavoitteena oli myös, että opiskelijaohjaajat saisivat ohjeesta tukea opiskelijoiden perehdytykseen.
Opinnäyte toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena oli ohje sähköisenä Word-tiedostona HUS-kuvantamisen Kotkan keskussairaalan kuvantamisyksikön käyttöön. Opinnäytetyötä varten luotiin teoreettinen viitekehys, johon ohjeen sisältö perustuu. Työhön etsittiin tietoa potilasannosten määrittämisestä sekä kotimaisista että kansainvälisistä tietokannoista. Opinnäytetyössä potilasannosmittausten käsittely rajattiin keuhkojen natiiviröntgentutkimuksiin, koska keuhkojen röntgentutkimus on yleisin röntgenhoitajan toteuttama röntgentutkimus Suomessa ja myös yleisin potilasannosmittausten kohde.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko ohje edistänyt röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimista ensimmäisillä natiiviröntgentutkimuksen harjoittelujaksoilla tai ovatko opiskelijaohjaajat kokeneet saaneensa ohjeesta tukea opiskelijoiden ohjaukseen potilasannoksiin liittyen.