”Me osataan tehdä omalla tavalla ja meillä on oikeus pitää tällaisia ryhmiä” : kehitysvammaisten ihmisten ajatuksia ohjaajuudesta ja vertaisohjaajakoulutuksesta
Kauhanen, Milla (2017)
Kauhanen, Milla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421297
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisten henkilöiden käsitys siitä, millainen on hyvä ohjaaja ja millainen olisi hyvä ohjaajakoulutus. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Tampereen kaupungin Taideverstas Wärjäämö. Wärjäämö on kehitysvammaisten aikuisten toimintakeskus, jossa työskennellään taiteen parissa. Opinnäytetyön aihe nousi Vertti-vertaisohjaajakoulutuksesta, joka oli järjestetty Wärjäämössä 2016.
Opinnäytetyö oli lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla toimintakeskus Wärjäämössä. Haastatteluun osallistui yhdeksän kehitysvammaista henkilöä, jotka osallistuvat Wärjäämön työtoimintaan. Tutkimusaineisto koostettiin yhden ryhmähaastattelun ja yhden yksilöhaastattelun pohjalta. Haastatteluihin osallistuneilla henkilöillä oli kiinnostusta ohjaajakoulutukseen tai he olivat osallistuneet Vertti-vertaisohjaajakoulutukseen. Teoreettinen viitekehys muodostui taustakäsitteistä kehitysvammaisuus, ohjaajuus, vertaistuki ja osallisuus sekä voimaantuminen. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisältöanalyysiä.
Aineistoa ryhmiteltiin, ja sieltä nousi analysoitaessa esille paljon ominaisuuksia, joita kohdejoukko liitti hyvän ohjaajan taitoihin. Näistä koostettiin kahdeksan kategoriaa, jotka olivat ammatillinen osaaminen, luotettava, tunteellinen, kannustava, reipas, huumorintajuinen ja positiivinen, tasa-arvoinen sekä järjestyksen pitäjä. Näiden lisäksi aineistosta nousi kolme muuta teemaa, jotka olivat tuen ja koulutuksen tarve, voimauttava vaikutus sekä keskeiseksi taidoksi noussut konfliktien hoitaminen. Aineistosta kävi myös ilmi, että ohjaajana toimiminen on parhaimmillaan voimauttavaa. Voimaantumisen kokemusta saattoi kuitenkin varjostaa liiallinen tukeminen.
Aineistosta voidaan päätellä, että ohjaajana toimiminen parhaimmillaan tukee ihmisen osallisuuden ja voimaantumisen kokemusta. Aineistosta nousee myös esille teemat, joiden kautta vertaisohjaajakoulutusta voidaan kehittää asiakaslähtöisesti vastaamaan kohderyhmän toiveita. Aineistoa voidaan hyödyntää kaikessa kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa toteutetuissa ryhmänohjauksissa huomioimalla ne teemat, jotka kohderyhmä kokee merkityksellisimmiksi.
Opinnäytetyö oli lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla toimintakeskus Wärjäämössä. Haastatteluun osallistui yhdeksän kehitysvammaista henkilöä, jotka osallistuvat Wärjäämön työtoimintaan. Tutkimusaineisto koostettiin yhden ryhmähaastattelun ja yhden yksilöhaastattelun pohjalta. Haastatteluihin osallistuneilla henkilöillä oli kiinnostusta ohjaajakoulutukseen tai he olivat osallistuneet Vertti-vertaisohjaajakoulutukseen. Teoreettinen viitekehys muodostui taustakäsitteistä kehitysvammaisuus, ohjaajuus, vertaistuki ja osallisuus sekä voimaantuminen. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisältöanalyysiä.
Aineistoa ryhmiteltiin, ja sieltä nousi analysoitaessa esille paljon ominaisuuksia, joita kohdejoukko liitti hyvän ohjaajan taitoihin. Näistä koostettiin kahdeksan kategoriaa, jotka olivat ammatillinen osaaminen, luotettava, tunteellinen, kannustava, reipas, huumorintajuinen ja positiivinen, tasa-arvoinen sekä järjestyksen pitäjä. Näiden lisäksi aineistosta nousi kolme muuta teemaa, jotka olivat tuen ja koulutuksen tarve, voimauttava vaikutus sekä keskeiseksi taidoksi noussut konfliktien hoitaminen. Aineistosta kävi myös ilmi, että ohjaajana toimiminen on parhaimmillaan voimauttavaa. Voimaantumisen kokemusta saattoi kuitenkin varjostaa liiallinen tukeminen.
Aineistosta voidaan päätellä, että ohjaajana toimiminen parhaimmillaan tukee ihmisen osallisuuden ja voimaantumisen kokemusta. Aineistosta nousee myös esille teemat, joiden kautta vertaisohjaajakoulutusta voidaan kehittää asiakaslähtöisesti vastaamaan kohderyhmän toiveita. Aineistoa voidaan hyödyntää kaikessa kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa toteutetuissa ryhmänohjauksissa huomioimalla ne teemat, jotka kohderyhmä kokee merkityksellisimmiksi.