Vanhemman ja lapsen välisen suhteen merkitys lapselle : Alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien käsityksiä
Välimaa, Mirella; Pettersson, Saria (2017)
Välimaa, Mirella
Pettersson, Saria
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321230
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien käsityksiä vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta ja sen merkityksestä lapselle sekä sitä, millaiseksi vanhemmat kokevat oman vanhempi-lapsisuhteensa tällä hetkellä. Tutkimuksen avulla halutaan tuoda esiin vanhempien käsityksiä siitä, mitä merkitystä vanhemman ja lapsen välisellä suhteella on lapsen myöhäisempään elämään ja mitä vaikutusta omien vanhempien kasvatuksessa käyttämillä arvoilla on ollut omien lasten kasvatukseen. Tutkimuksessa keskityttiin alle 6-vuotiaiden lasten vanhempiin, sillä kiintymyssuhteen muodostumisen kannalta lapsen viittä ensimmäistä ikävuotta pidetään erityisen tärkeinä.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua. Tutkimukseen osallistui kahdeksan alle kuusi vuotiaan lapsen vanhempaa ja tutkimuksen aineisto purettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teorian alussa avataan kiintymyssuhdeteoriaa, jonka jälkeen käsitellään vanhempi-lapsisuhdetta ja vanhemman roolia. Vanhemman roolia avataan teoriaosuudessa esimerkiksi vanhemmuuden roolikartan avulla. Roolikartasta valittiin kaksi osa-aluetta, rakkauden antaja ja elämän opettaja, joita käytettiin tutkimuksen rajaamisessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat vanhemmat pitävät vanhemman ja lapsen välistä suhdetta todella tärkeänä. Vanhempien käsityksien mukaan vanhemman ja lapsen välisellä suhteella on suuri merkitys lapselle sekä nykyhetkessä että lapsen tulevaisuudessa. Tutkimustuloksista voidaan nähdä, että vanhempien käsitykset vanhemmuuden roolista vastaavat vanhemmuuden roolikartasta valittuja osa-alueita, rakkauden antajaa ja elämän opettajaa, sekä niiden sisältöä.
Tutkimuksen haastatteluissa kävi ilmi, miten haastateltavat vanhemmat todella pohtivat aidon läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkitystä vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua yksilöhaastattelua. Tutkimukseen osallistui kahdeksan alle kuusi vuotiaan lapsen vanhempaa ja tutkimuksen aineisto purettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teorian alussa avataan kiintymyssuhdeteoriaa, jonka jälkeen käsitellään vanhempi-lapsisuhdetta ja vanhemman roolia. Vanhemman roolia avataan teoriaosuudessa esimerkiksi vanhemmuuden roolikartan avulla. Roolikartasta valittiin kaksi osa-aluetta, rakkauden antaja ja elämän opettaja, joita käytettiin tutkimuksen rajaamisessa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että haastateltavat vanhemmat pitävät vanhemman ja lapsen välistä suhdetta todella tärkeänä. Vanhempien käsityksien mukaan vanhemman ja lapsen välisellä suhteella on suuri merkitys lapselle sekä nykyhetkessä että lapsen tulevaisuudessa. Tutkimustuloksista voidaan nähdä, että vanhempien käsitykset vanhemmuuden roolista vastaavat vanhemmuuden roolikartasta valittuja osa-alueita, rakkauden antajaa ja elämän opettajaa, sekä niiden sisältöä.
Tutkimuksen haastatteluissa kävi ilmi, miten haastateltavat vanhemmat todella pohtivat aidon läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkitystä vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa.