Sijaisvanhempien näkökulmia nuorisoikäisten perhehoitoon
Koivurova, Jenni; Kähkönen, Mari-Kaisa (2017)
Koivurova, Jenni
Kähkönen, Mari-Kaisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321140
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe tiivistyi opinnäytetyön yhteistyökumppanin Tampereen Perhehoito Luotsin työntekijöiden tapaamisessa, jolloin keskusteltiin nuorisoikäisten kiireellisen perhehoidon nykytilanteesta. Yli 12-vuotiaiden lasten huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina, ja Perhehoito Luotsin mukaan Tampereella nuorisoikäisten perhehoitopaikoista on pulaa. Nuorisoikäisten tilannetta perhehoidossa oli tutkittu vähän. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää ja avata sijaisvanhempien motiiveja, edistäviä tekijöitä ja haasteita nuorisoikäisten perhehoidossa. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään keskeisiä syitä tai teemoja liittyen siihen, miksi nuorisoikäisten mahdollisuudet perhehoitoon ovat pienet tai suuret. Ensisijaisena tavoitteena oli saada sijaisvanhempien ääni kuuluviin. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten avulla herättää keskustelua nuorisoikäisten asemasta perhehoidossa ja tuoda kehitysehdotuksia perhehoitajien sijoitusprosesseihin Tampereella. Tulosten avulla haluttiin vaikuttaa nuorisoikäisten perhehoidon edistämiseen tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla seitsemää sijaisperhettä vuoden 2017 huhti- ja toukokuun aikana. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja eläytymismenetelmä. Haastattelemalla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettiset lähtökohdat opinnäytetyölle olivat perhehoito sijaishuollon muotona ja nuorisoikäiset lastensuojelun asiakkaina. Lisäksi käsiteltiin myös sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, sijaisvanhemmuuden tukemista ja lastensuojelun eri muotoja.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että rakkaus, välittäminen ja empaattisuus nuorisoikäisiä kohtaan ovat merkittäviä tekijöitä, joita sijaisvanhemmalla täytyy olla, jotta hän voi toimia nuorisoikäisen sijaisvanhempana. Sisäinen motivaatio on merkittävä seikka, joka vaikuttaa nuorisoikäisen sijaisvanhempana olemiseen. Tukimuotoja, koulutusta ja rekrytointia on kehitettävä niin, että sijaisvanhempien sisäinen motivaatio hoitaa nuorisoikäisiä vahvistuisi ja he olisivat valmiita hoitamaan nuorisoikäisiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla seitsemää sijaisperhettä vuoden 2017 huhti- ja toukokuun aikana. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja eläytymismenetelmä. Haastattelemalla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettiset lähtökohdat opinnäytetyölle olivat perhehoito sijaishuollon muotona ja nuorisoikäiset lastensuojelun asiakkaina. Lisäksi käsiteltiin myös sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, sijaisvanhemmuuden tukemista ja lastensuojelun eri muotoja.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että rakkaus, välittäminen ja empaattisuus nuorisoikäisiä kohtaan ovat merkittäviä tekijöitä, joita sijaisvanhemmalla täytyy olla, jotta hän voi toimia nuorisoikäisen sijaisvanhempana. Sisäinen motivaatio on merkittävä seikka, joka vaikuttaa nuorisoikäisen sijaisvanhempana olemiseen. Tukimuotoja, koulutusta ja rekrytointia on kehitettävä niin, että sijaisvanhempien sisäinen motivaatio hoitaa nuorisoikäisiä vahvistuisi ja he olisivat valmiita hoitamaan nuorisoikäisiä.