Perhehuonemallin ja kotiutussuunnitelman käyttöönoton vaikutukset vas-tasyntyneiden tehon potilasvirtaukseen
Vartiainen, Anne (2017)
Vartiainen, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321178
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vastasyntyneiden teho-osaston potilasvirtaa ennen ja jälkeen toimintakulttuurin muutoksia. Tavoitteena oli selvittää vastasyntyneiden teho-osaston potilasryhmien hoitoaikoja ennen ja jälkeen perhehuoneeseen siirtymistä sekä suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella osaston potilaiden sisään- ja uloskirjausaikoja vuosina 2014 – 2016 sekä tammi-kesäkuussa 2017.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto muodostui Vastasyntyneiden teho-osaston tehotietojärjestelmästä kerätystä strukturoidusta datasta vuosilta 2014, 2015, 2016 ja tammi-kesäkuu 2017. Aineisto luokiteltiin osaston toimintakulttuurin muutosvaiheiden mukaisesti ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Ennen perhehuonemalliin siirtymistä hoitoaikojen mediaani potilasryhmien välillä vaihteli imeväisten 0,6 päivästä pientenkeskosten 18,7 päivään. Perhehuonemalliin siirtymisen jälkeen hoitoajat laskivat isoilla keskosilla 3,3 päivällä ja imeväisillä 0,2 päivällä, mutta nousivat pienillä keskosilla 2,8 päivällä. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton jälkeen hoitoajat vähenivät pienillä keskosilla 0,7 päivällä ja vastasyntyneillä 0,6 päivällä verrattuna perhehuonemallin hoitoaikoihin. Vastaavasti isojen keskosten ja imeväisten ryhmissä hoitoajat hieman nousivat suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä.
Osaston potilasvirtaus on parantunut osaston toimintakulttuurissa tapahtuneiden muutosten ja toiminnan kehittämisen myötä. Potilasryhmien välillä hoitoajoissa tapahtuneet muutokset ovat erilaisia. Muutosten erilaisuus johtuu potilasryhmien välisistä sekä potilasryhmien sisäisistä eroista. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä kotiutukset ovat siirtyneet enemmän aamupäivään, paremmin koordinoidun kotiutuksen myötä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osastolla suunnitelmallisen kotiutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto muodostui Vastasyntyneiden teho-osaston tehotietojärjestelmästä kerätystä strukturoidusta datasta vuosilta 2014, 2015, 2016 ja tammi-kesäkuu 2017. Aineisto luokiteltiin osaston toimintakulttuurin muutosvaiheiden mukaisesti ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Ennen perhehuonemalliin siirtymistä hoitoaikojen mediaani potilasryhmien välillä vaihteli imeväisten 0,6 päivästä pientenkeskosten 18,7 päivään. Perhehuonemalliin siirtymisen jälkeen hoitoajat laskivat isoilla keskosilla 3,3 päivällä ja imeväisillä 0,2 päivällä, mutta nousivat pienillä keskosilla 2,8 päivällä. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton jälkeen hoitoajat vähenivät pienillä keskosilla 0,7 päivällä ja vastasyntyneillä 0,6 päivällä verrattuna perhehuonemallin hoitoaikoihin. Vastaavasti isojen keskosten ja imeväisten ryhmissä hoitoajat hieman nousivat suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä.
Osaston potilasvirtaus on parantunut osaston toimintakulttuurissa tapahtuneiden muutosten ja toiminnan kehittämisen myötä. Potilasryhmien välillä hoitoajoissa tapahtuneet muutokset ovat erilaisia. Muutosten erilaisuus johtuu potilasryhmien välisistä sekä potilasryhmien sisäisistä eroista. Suunnitelmallisen kotiutuksen käyttöönoton myötä kotiutukset ovat siirtyneet enemmän aamupäivään, paremmin koordinoidun kotiutuksen myötä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää osastolla suunnitelmallisen kotiutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä.