Näköaloja rakenteelliseen sosiaalityöhön : Mitä sosiaalityöntekijät kertovat julkisesta viestinnästä osana rakenteellista sosiaalityötä?
Heiskanen, Paula; Kyllöinen, Laura (2017)
Heiskanen, Paula
Kyllöinen, Laura
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121621647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121621647
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalityöntekijöiden julkisen viestinnän tapoja ja keinoja rakenteellisen sosiaalityön kontekstissa. Tavoitteena oli selvittää, miten julkinen viestintä rakenteellisen sosiaalityön välineenä näkyy työnteon käytännöissä ja miten sosiaalityöntekijät kokevat toteuttavansa rakenteellista sosiaalityötä.
Työn tietoperusta koostui sosiaalityöstä käsitteenä sekä rakenteellisen sosiaalityön funktioista ja tehtäväkentistä yhteiskunnassa. Lisäksi tarkasteltiin julkista viestintää sosiaalialalla sekä erityisesti sen problematiikkaa sananvapauden ja vaientamisen ristiriidan näkökulmasta. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tutkimukseen valikoituneilta sosiaalityöntekijöiltä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät tuntevat rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kokevat toteuttavansa sitä jopa viikoittain. Esteenä rakenteellisen sosiaalityön ja julkisen viestinnän toteuttamiselle koetaan ammatillisen identiteetin kehittymättömyys, organisaatiossa vallitseva kulttuuri sekä työsuhteen kesto ja vakinaisuus. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamistapana korostui kasvotusten tehtävä epäkohtien käsittely sekä sosiaalinen media julkisen viestinnän kanavana.
Sosiaalialan työntekijöiden ammatillinen vuorovaikutuksellisuus painottui aineistossa. Opittu dialogin malli näyttää ohjaavan työntekijöiden toimintatapoja. Sosiaalisen median korostuminen aineistossa tukee päätelmää vuorovaikutuksen merkityksestä. Sosiaalisen median kanavissa julkaistu teksti ei ole muuttumaton, vaan se voi parhaimmillaan rakentua ja kehittyä tuottamaan uutta informaatiota lukijoiden ja julkaisijan välisen vuorovaikutuksen tuloksena.
Työn tietoperusta koostui sosiaalityöstä käsitteenä sekä rakenteellisen sosiaalityön funktioista ja tehtäväkentistä yhteiskunnassa. Lisäksi tarkasteltiin julkista viestintää sosiaalialalla sekä erityisesti sen problematiikkaa sananvapauden ja vaientamisen ristiriidan näkökulmasta. Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tutkimukseen valikoituneilta sosiaalityöntekijöiltä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät tuntevat rakenteellisen sosiaalityön käsitteen ja kokevat toteuttavansa sitä jopa viikoittain. Esteenä rakenteellisen sosiaalityön ja julkisen viestinnän toteuttamiselle koetaan ammatillisen identiteetin kehittymättömyys, organisaatiossa vallitseva kulttuuri sekä työsuhteen kesto ja vakinaisuus. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamistapana korostui kasvotusten tehtävä epäkohtien käsittely sekä sosiaalinen media julkisen viestinnän kanavana.
Sosiaalialan työntekijöiden ammatillinen vuorovaikutuksellisuus painottui aineistossa. Opittu dialogin malli näyttää ohjaavan työntekijöiden toimintatapoja. Sosiaalisen median korostuminen aineistossa tukee päätelmää vuorovaikutuksen merkityksestä. Sosiaalisen median kanavissa julkaistu teksti ei ole muuttumaton, vaan se voi parhaimmillaan rakentua ja kehittyä tuottamaan uutta informaatiota lukijoiden ja julkaisijan välisen vuorovaikutuksen tuloksena.