Lasten annoskuvien kehittäminen
Sillanpää, henna (2014)
Sillanpää, henna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821783
Tiivistelmä
Lasten ravitsemuksesta saatu tieto perustuu tutkimuksiin. Suomalaistutkimuksen mukaan lapset käyttävät vähän tuoreita marjoja ja kasviksia. Sen sijaan maito- ja viljavalmisteiden käyttö on runsasta. Samoin mehujen ja makeisten käyttö lisääntyy 2-ikävuodesta lähtien (Kyttälä ym. 2012). Vuosina 1970–1971 tehdyssä tutkimuksessa selvisi että lapset saivat liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja, suurin osa tuli maitovalmisteista, voista, lihasta ja makkarasta. Yli puolet energiansaannista oli peräisin rasvasta ja sokerista.
Ruoankäytön tutkimiseen on olemassa monia eri menetelmiä: ruokapäiväkirja, 24 tunnin ruoankäytön haastattelu, frekvenssikysely ja ruokavaliohaastattelu. Lapsilla eniten käytetyt menetelmät ovat ruokapäiväkirja ja 24 tunnin ruoankäytön haastattelu. Molemmissa voidaan käyttää apuna annoskuvakirjaa (Männistö 2012).
Annoskuvakirja helpottaa ruokien ja juomien määrän arviointia tutkimus- ja ohjaustilanteessa. Annoskuvakirjassa on useita erikokoisia vaihtoehtoja ja niistä valitaan annos, joka parhaiten vastaa omaa annosta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, 12.)
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kuvia lasten ruoka-annoksista annoskuvakirjaa varten. Suomessa annoskuvakirja löytyy vain aikuisille ja tätä ei varsinaisesti voi lapsilla käyttää erilaisten elintarvikkeiden ja annoskokojen vuoksi.
Työ lähti liikkeelle toimeksiannolla, minkä jälkeen alkoi tutustuminen annoskuvakirjaan tutkimusmenetelmänä. Perehtymisen pohjalta tehtiin alustava sisällysluettelo lasten annoskuvakirjaan. Tämän jälkeen alkoi tutustuminen lasten ruokapäi-väkirjoihin, joista saatiin tieto lasten yleisimmin käyttämistä elintarvikkeista ja annoskoista. Kirjallisuuteen ja ruokapäiväkirjoihin tutustumisen jälkeen valittiin kuvattavat elintarvikkeet, annoskoot ja tehtiin kuvaussuunnitelma. Annoskoiksi valittiin 4 eri kokoa (0,5, 1, 1,5 ja 2), jossa koko 1 kuvaa lasten ruokapäiväkirjoista laskettua keskimääräistä annoskokoa. Kuvaukset toteutettiin kolmena päivänä opetusravintolassa. Työn tuloksena saatiin 77 kuvaa lasten annoksista, joissa kaikissa 4 eri annoskokoa.
Ruoankäytön tutkimiseen on olemassa monia eri menetelmiä: ruokapäiväkirja, 24 tunnin ruoankäytön haastattelu, frekvenssikysely ja ruokavaliohaastattelu. Lapsilla eniten käytetyt menetelmät ovat ruokapäiväkirja ja 24 tunnin ruoankäytön haastattelu. Molemmissa voidaan käyttää apuna annoskuvakirjaa (Männistö 2012).
Annoskuvakirja helpottaa ruokien ja juomien määrän arviointia tutkimus- ja ohjaustilanteessa. Annoskuvakirjassa on useita erikokoisia vaihtoehtoja ja niistä valitaan annos, joka parhaiten vastaa omaa annosta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, 12.)
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kuvia lasten ruoka-annoksista annoskuvakirjaa varten. Suomessa annoskuvakirja löytyy vain aikuisille ja tätä ei varsinaisesti voi lapsilla käyttää erilaisten elintarvikkeiden ja annoskokojen vuoksi.
Työ lähti liikkeelle toimeksiannolla, minkä jälkeen alkoi tutustuminen annoskuvakirjaan tutkimusmenetelmänä. Perehtymisen pohjalta tehtiin alustava sisällysluettelo lasten annoskuvakirjaan. Tämän jälkeen alkoi tutustuminen lasten ruokapäi-väkirjoihin, joista saatiin tieto lasten yleisimmin käyttämistä elintarvikkeista ja annoskoista. Kirjallisuuteen ja ruokapäiväkirjoihin tutustumisen jälkeen valittiin kuvattavat elintarvikkeet, annoskoot ja tehtiin kuvaussuunnitelma. Annoskoiksi valittiin 4 eri kokoa (0,5, 1, 1,5 ja 2), jossa koko 1 kuvaa lasten ruokapäiväkirjoista laskettua keskimääräistä annoskokoa. Kuvaukset toteutettiin kolmena päivänä opetusravintolassa. Työn tuloksena saatiin 77 kuvaa lasten annoksista, joissa kaikissa 4 eri annoskokoa.