Mitä sää sanosit? : kasvattajan suomen kieli lapsiryhmässä
Hokkinen, Elina (2017)
Hokkinen, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821790
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä kasvattajan tietoisuutta hyvästä kielimallista lapselle sekä tuoda tietoiseksi hyvän yleiskielen tärkeys lapsi- ja perhetyössä. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Kaarinan kaupunkiin kuuluva Lyhdyn päiväkoti (nimi muutettu). Tutkimus sijoittui syksyn 2016 ja syksyn 2017 välille.
Tutkimuksessa selvitin, kuinka päiväkoti Lyhdyn työntekijät puhuivat lapsille ja oliko heidän käyttämänsä kieli lapselle ymmärrettävää. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, millainen kasvattajan hyvän kielimallin tulee olla. Tutkimus kohdistui Lyhdyn päiväkodin kolmeen kasvattajaan, joista yksi oli lastentarhanopettaja ja kaksi olivat lastenhoitajia.
Tutkimusmenetelmiä olivat havainnointi sekä teemahaastattelu. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää kolmen kasvattajan näkemyksiä heidän omasta tavastaan puhua, oikean kielimallin merkityksestä sekä sen kehittämisestä. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja.
Havainnoinnin avulla keräsin arvokasta tietoa samojen työntekijöiden puheesta lasten parissa. Samalla tarkastelin, vastasivatko kasvattajien haastattelussa kertomat asiat todellisuutta. Keräsin havaintomateriaalin äänittämällä tilanteita, joissa kasvattajat olivat vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tilanteita olivat ulkoilu, ruokailu, vapaa leikki, siirtymätilanteet sekä ohjattu toiminta. Litteroin materiaalin tekstin muotoon, ja analysoin sen.
Kerätyn materiaalin pohjalta tein synteesit ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan kasvattajien puhe oli usein vuorovaikutukseen pyrkivää, erilaisia myönteisiä merkityksiä sisältävää sekä melko aktiivista. Kielimallissa kehitettävää löytyi muun muassa kieliopin, sanavalintojen ja selkeyden suhteen. Tutkimukseen osallistuneet kasvattajat kokivat tutkimuksen muistuttaneen heitä kiinnittävän huomiota omaan tapaansa puhua.
Tutkimuksessa selvitin, kuinka päiväkoti Lyhdyn työntekijät puhuivat lapsille ja oliko heidän käyttämänsä kieli lapselle ymmärrettävää. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, millainen kasvattajan hyvän kielimallin tulee olla. Tutkimus kohdistui Lyhdyn päiväkodin kolmeen kasvattajaan, joista yksi oli lastentarhanopettaja ja kaksi olivat lastenhoitajia.
Tutkimusmenetelmiä olivat havainnointi sekä teemahaastattelu. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää kolmen kasvattajan näkemyksiä heidän omasta tavastaan puhua, oikean kielimallin merkityksestä sekä sen kehittämisestä. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja.
Havainnoinnin avulla keräsin arvokasta tietoa samojen työntekijöiden puheesta lasten parissa. Samalla tarkastelin, vastasivatko kasvattajien haastattelussa kertomat asiat todellisuutta. Keräsin havaintomateriaalin äänittämällä tilanteita, joissa kasvattajat olivat vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tilanteita olivat ulkoilu, ruokailu, vapaa leikki, siirtymätilanteet sekä ohjattu toiminta. Litteroin materiaalin tekstin muotoon, ja analysoin sen.
Kerätyn materiaalin pohjalta tein synteesit ja johtopäätökset. Tutkimustulosten mukaan kasvattajien puhe oli usein vuorovaikutukseen pyrkivää, erilaisia myönteisiä merkityksiä sisältävää sekä melko aktiivista. Kielimallissa kehitettävää löytyi muun muassa kieliopin, sanavalintojen ja selkeyden suhteen. Tutkimukseen osallistuneet kasvattajat kokivat tutkimuksen muistuttaneen heitä kiinnittävän huomiota omaan tapaansa puhua.