Konttipunnituksiin soveltuvien punnitusmenetelmien kartoitus : Sulzer Pumps Finland Oy
Ruuskanen, Elisa; Nurmi, Dessa (2017)
Ruuskanen, Elisa
Nurmi, Dessa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821877
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää toimeksiantajalle uusi konttipunnitusmenetelmä, jonka tarve muodostui uusien SOLAS-määräyksien myötä ja toimeksiantajan vanhan vaa'an tullessa tiensä päähän. Vuonna 2016 voimaan astuneen SOLAS-VGM-uudistuksen myötä jokaisen satamasta lähtevän kontin bruttomassa pitää olla todennettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laivaaja/huolitsija varmistaa kontin tyhjäpainon sekä kontin täyspainon. Työssä vertailtiin erilaisia ratkaisuja konttien punnitsemiseksi ja pohdittiin, onko parempi investoida uuteen vaakaan vai ulkoistaa konttien punnitus esimerkiksi satamiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin merikuljetuksia ja konttikuljetuksia sekä niistä koituvia riskejä. Tärkeänä osana teoriaa olivat SOLAS-määräykset ja VGM, jotka loivat pohjan tutkimukselle. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin läpi investointihankintoja, investoinnin prosessia sekä Make or Buy-käsitettä. Myös vaakatyyppien esittely oli olennainen osa teoriaa. SWOT-analyysi otettiin mukaan tutkimukseen, koska se oli hyödyllinen työkalu vertailtaessa eri punnitusmenetelmiä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Empiirisessä osuudessa hyödynnettiin haastatteluita toimeksiantajan edustajalle, jotka auttoivat hahmottamaan nykytilannetta. Tutkimuksen tiimoilta lähetettiin kyselyitä vaakavalmistajille ja -toimittajille, jotka auttoivat varmistamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen ajatellen toimeksiantajaa. Työssä käytetyt tutkimuskysymykset olivat: Mitä tulee ottaa huomioon kartoittaessa vaatimukset täyttävää punnitusmenetelmää? Mikä on sopivin punnitusvaihtoehto toimeksiantajan tarpeeseen?
Tutkimuksen tehdyn vertailun pohjalta soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Suomen Teollisuusvaa'an tarjous punnitustasoista. Punnitustasot täyttävät SOLAKSEN asettamat kriteerit sekä ne soveltuvat parhaiten toimeksiantajan tarpeeseen. Hyviksi ominaisuuksiksi osoittautuivat punnitustasojen monipuolinen käyttömahdollisuus sekä niiden pieni koko mikä mahdollistaa tasojen siirtelyn ja sen, että ne voidaan vaivatta uudelleen sijoittaa tehdasalueella.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin merikuljetuksia ja konttikuljetuksia sekä niistä koituvia riskejä. Tärkeänä osana teoriaa olivat SOLAS-määräykset ja VGM, jotka loivat pohjan tutkimukselle. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin läpi investointihankintoja, investoinnin prosessia sekä Make or Buy-käsitettä. Myös vaakatyyppien esittely oli olennainen osa teoriaa. SWOT-analyysi otettiin mukaan tutkimukseen, koska se oli hyödyllinen työkalu vertailtaessa eri punnitusmenetelmiä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Empiirisessä osuudessa hyödynnettiin haastatteluita toimeksiantajan edustajalle, jotka auttoivat hahmottamaan nykytilannetta. Tutkimuksen tiimoilta lähetettiin kyselyitä vaakavalmistajille ja -toimittajille, jotka auttoivat varmistamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen ajatellen toimeksiantajaa. Työssä käytetyt tutkimuskysymykset olivat: Mitä tulee ottaa huomioon kartoittaessa vaatimukset täyttävää punnitusmenetelmää? Mikä on sopivin punnitusvaihtoehto toimeksiantajan tarpeeseen?
Tutkimuksen tehdyn vertailun pohjalta soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui Suomen Teollisuusvaa'an tarjous punnitustasoista. Punnitustasot täyttävät SOLAKSEN asettamat kriteerit sekä ne soveltuvat parhaiten toimeksiantajan tarpeeseen. Hyviksi ominaisuuksiksi osoittautuivat punnitustasojen monipuolinen käyttömahdollisuus sekä niiden pieni koko mikä mahdollistaa tasojen siirtelyn ja sen, että ne voidaan vaivatta uudelleen sijoittaa tehdasalueella.