"SE TULI JOSTAIN TUOLTA SELKÄRANGASTA!" : Psykologisia ja neurologisia näkökulmia viulunsoiton opettamisen sekä harjoittelemisen tehostamiseen
Autere, Anna-Mari (2017)
Autere, Anna-Mari
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821880
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten viulunsoitosta tulisi mahdollisimman luonnollista ja kuinka sitä voidaan tukea tehokkaasti niin soittotunneilla kuin kotiharjoittelussakin. Opinnäytetyön tekijä totesi, että taustatietona olleet lääketieteen ja psykologian lähdeaineistot ovat yhdistettävissä myös viulunsoittoon, sillä instrumentin hallinta on fyysinen suoritus, mutta siitä kuuluva ääni heijastelee psykologisia emootioita. Esitettävä teos onkin näiden yhdistelmä suhteessa musiikillisiin valmiuksiin ja aiempiin pedagogisiin kokemuksiin.
Tutkimuksen alussa avattiin ympäristön vaikutusta muusikkouteen lapsilla ja nuorilla, sillä ympäristöstä saatavat impulssit vaikuttavat oppilaan omaan kokemukseen osana vallitsevaa klassisen musiikin yhteisöä. Samalla pohdittiin myös elitismin leimaa ja sitä, millaisena klassinen musiikki nähdään suomalai-sessa kotikulttuurissa.
Oman opettajuuden seuranta herätti kirjoittajassa mielenkiinnon tutkia, millaiset emootiot ja tarpeet ovat soittotunnilla läsnä. Tätä tutkittiin Maslowin tarveteorian pohjalta. Huomattiin, että tarvetasojen havainnointi edesauttaa rakentamaan oppilaan ja opettajan välistä suhdetta. Tästä saadut positiiviset emootiot koettiin palkitsevina ja ne ilmentyivät oppilaassa motorisina valmiuksina. Osiossa pohdittiin myös, kuinka opettaja voi itse vaikuttaa niin omien, kuin oppilaankin tarvetasojen täyttymiseen.
Jotta konkreettiset harjoitukset saisivat tieteellisen näkökulman ja toisinpäin, tutkittiin emootioiden syntyä neurologisesti sekä tunteiden vaikutusta kiintymyssuhteisiin. Kvalitatiivinen tutkimusnäkökulma mahdollisti humaanin ja käytännönläheisen suhtautumisen tieteelliseen aineistoon. Kyseessä on laadullista tutkimusta edustava pedagoginen opinnäytetyö, jossa on nähtävissä toimintatutkimuksen piirteitä.
Tutkimuksessa todettiin, että selkärangasta soittaminen vaatii pedagogin musiikillisen osaamisen lisäksi kokonaisvaltaista lähestymistä niin opettajalta kuin oppilaaltakin. Tutkimustulosten käyttöteoriaa avattiin lopun harjoituksissa esittelemällä keinoja saada soittaja ymmärtämään, mitä harjoituksissa oikeasti tapahtuu. Lukijaa heräteltiin soveltamaan työn tuloksia myös tämän oman persoonan kautta.
Tutkimuksen alussa avattiin ympäristön vaikutusta muusikkouteen lapsilla ja nuorilla, sillä ympäristöstä saatavat impulssit vaikuttavat oppilaan omaan kokemukseen osana vallitsevaa klassisen musiikin yhteisöä. Samalla pohdittiin myös elitismin leimaa ja sitä, millaisena klassinen musiikki nähdään suomalai-sessa kotikulttuurissa.
Oman opettajuuden seuranta herätti kirjoittajassa mielenkiinnon tutkia, millaiset emootiot ja tarpeet ovat soittotunnilla läsnä. Tätä tutkittiin Maslowin tarveteorian pohjalta. Huomattiin, että tarvetasojen havainnointi edesauttaa rakentamaan oppilaan ja opettajan välistä suhdetta. Tästä saadut positiiviset emootiot koettiin palkitsevina ja ne ilmentyivät oppilaassa motorisina valmiuksina. Osiossa pohdittiin myös, kuinka opettaja voi itse vaikuttaa niin omien, kuin oppilaankin tarvetasojen täyttymiseen.
Jotta konkreettiset harjoitukset saisivat tieteellisen näkökulman ja toisinpäin, tutkittiin emootioiden syntyä neurologisesti sekä tunteiden vaikutusta kiintymyssuhteisiin. Kvalitatiivinen tutkimusnäkökulma mahdollisti humaanin ja käytännönläheisen suhtautumisen tieteelliseen aineistoon. Kyseessä on laadullista tutkimusta edustava pedagoginen opinnäytetyö, jossa on nähtävissä toimintatutkimuksen piirteitä.
Tutkimuksessa todettiin, että selkärangasta soittaminen vaatii pedagogin musiikillisen osaamisen lisäksi kokonaisvaltaista lähestymistä niin opettajalta kuin oppilaaltakin. Tutkimustulosten käyttöteoriaa avattiin lopun harjoituksissa esittelemällä keinoja saada soittaja ymmärtämään, mitä harjoituksissa oikeasti tapahtuu. Lukijaa heräteltiin soveltamaan työn tuloksia myös tämän oman persoonan kautta.