Organisaatiomuutoksen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin
Viherlehto, Anna-Sofia (2017)
Viherlehto, Anna-Sofia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922132
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten organisaatiomuutos vaikutti Jyväskylän taidemuseon henkilöstön työhyvinvointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutosprosessia, joka vaikutti työyhteisön toimintatapoihin ja organisaatiorakenteeseen. Tarkoituksena oli löytää tietoa siitä, mihin kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin osa-alueisiin organisaatiomuutos vaikutti, mitkä syyt johtivat muutoksiin työhyvinvoinnin tilassa sekä millä tavoin työhyvinvoinnin heikentymistä muutoksessa voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla. Kyselylomakkeet toimivat esikartoituksena, jonka tietoja hyödynnettiin teemahaastattelurunkoa suunniteltaessa ja jolla täydennettiin haastatteluaineistoa. Analyysimenetelminä käytettiin vertailua, teemoittelua ja sisällön analyysia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että organisaatiomuutosprosessi oli vaikuttanut erityisesti henkilöstön sosiaaliseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin, mutta vaikutukset heijastuivat myös muihin osa-alueisiin. Muutosprosessin alussa henkilöstön työhyvinvointi näyttäytyi heikompana kuin prosessin loppuvaiheessa. Tällöin työyhteisön ilmapiirissä oli havaittavissa paljon epävarmuutta, joka lientyi muutosprosessin loppua kohden. Henkilöstö myönsi tunteneensa tyytymättömyyttä siitä, miten muutoksesta viestittiin ja koki vaikuttamismahdollisuutensa muutosprosessissa vähäisiksi.
Todettiin, että muutosviestinnälliset puutteet aiheuttivat epävarmuutta, joka oli suurin syy työhyvinvoinnin heikentymiselle muutoksen aikana. Jatkossa työhyvinvoinnin heikentymistä voidaan ennaltaehkäistä panostamalla muutosviestintään ja osallistamalla henkilöstöä. Lisäksi muutoksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota sosiaalisen tuen saatavuuteen. Yhteisöllisyyden säilyttämiseksi tulisi pyrkiä vähentämään ilmapiirin jännittyneisyyttä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla. Kyselylomakkeet toimivat esikartoituksena, jonka tietoja hyödynnettiin teemahaastattelurunkoa suunniteltaessa ja jolla täydennettiin haastatteluaineistoa. Analyysimenetelminä käytettiin vertailua, teemoittelua ja sisällön analyysia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että organisaatiomuutosprosessi oli vaikuttanut erityisesti henkilöstön sosiaaliseen ja psyykkiseen työhyvinvointiin, mutta vaikutukset heijastuivat myös muihin osa-alueisiin. Muutosprosessin alussa henkilöstön työhyvinvointi näyttäytyi heikompana kuin prosessin loppuvaiheessa. Tällöin työyhteisön ilmapiirissä oli havaittavissa paljon epävarmuutta, joka lientyi muutosprosessin loppua kohden. Henkilöstö myönsi tunteneensa tyytymättömyyttä siitä, miten muutoksesta viestittiin ja koki vaikuttamismahdollisuutensa muutosprosessissa vähäisiksi.
Todettiin, että muutosviestinnälliset puutteet aiheuttivat epävarmuutta, joka oli suurin syy työhyvinvoinnin heikentymiselle muutoksen aikana. Jatkossa työhyvinvoinnin heikentymistä voidaan ennaltaehkäistä panostamalla muutosviestintään ja osallistamalla henkilöstöä. Lisäksi muutoksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota sosiaalisen tuen saatavuuteen. Yhteisöllisyyden säilyttämiseksi tulisi pyrkiä vähentämään ilmapiirin jännittyneisyyttä.