Käyttäjätutkimus apuna verkkosivujen kehityksessä
Nikoskinen, Pasi (2017)
Nikoskinen, Pasi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421446
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aikana tehdyn käyttäjätutkimuksen tavoitteena oli luoda näkemys siitä, miten helppokäyttöisenä nykyinen verkkopalvelu koetaan, mitä tietoa sivustolta haetaan ja mitä tietoa tarvitaan enemmän, jotta verkkopalvelusta olisi mahdollisimman suuri hyöty käyttäjälle. Aihetta tarkasteltiin käytettävyyden sekä käyttäjien tarpeiden näkökulmasta. Opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä käyttäjätutkimus Yritys X:n verkkopalvelusta.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä puolistrukturoitua, eli teemahaastattelua. Teemahaastattelu katsottiin parhaiten sopivaksi tähän käyttäjätutkimukseen siksi, että tee-mahaastattelussa aihepiirin kysymykset ovat etukäteen mietittyjä ja haastattelutilanteessa vastauksiin voidaan esittää tarkentavia jatkokysymyksiä. Haastattelun lisäksi kahden kysymyksen kohdalla oli haastateltaville tehtävä. Tehtävien kohdalla käytettiin havainnointia.
Käyttäjätutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyisen verkkopalvelun kohdalla on onnistuttu varsin mallikkaasti. Nykyinen verkkopalvelu vastaa käytettävyydeltään sekä no-peudeltaan käyttäjien tarpeita. Sekä käytettävyys että nopeus ovat asioita, joita käyttäjät arvostavat ja ne tulee siirtää uuteen verkkopalveluun vähintäänkin samantasoisina kuin ne ovat nykyisessä verkkopalvelussa. Käyttäjätutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää yhtenä kehittämisen välineenä, kun verkkopalvelua uudistetaan.
Jatkokehityksen kannalta käyttäjätutkimuksesta nousi esiin kaksi selkeää kokonaisuutta. En-simmäinen kokonaisuus on saada verkkopalvelu, joka tukee mobiilipäätelaitteita. Toinen ko-konaisuus on verkkopalvelussa olevien termien yksinkertaistaminen.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä puolistrukturoitua, eli teemahaastattelua. Teemahaastattelu katsottiin parhaiten sopivaksi tähän käyttäjätutkimukseen siksi, että tee-mahaastattelussa aihepiirin kysymykset ovat etukäteen mietittyjä ja haastattelutilanteessa vastauksiin voidaan esittää tarkentavia jatkokysymyksiä. Haastattelun lisäksi kahden kysymyksen kohdalla oli haastateltaville tehtävä. Tehtävien kohdalla käytettiin havainnointia.
Käyttäjätutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyisen verkkopalvelun kohdalla on onnistuttu varsin mallikkaasti. Nykyinen verkkopalvelu vastaa käytettävyydeltään sekä no-peudeltaan käyttäjien tarpeita. Sekä käytettävyys että nopeus ovat asioita, joita käyttäjät arvostavat ja ne tulee siirtää uuteen verkkopalveluun vähintäänkin samantasoisina kuin ne ovat nykyisessä verkkopalvelussa. Käyttäjätutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää yhtenä kehittämisen välineenä, kun verkkopalvelua uudistetaan.
Jatkokehityksen kannalta käyttäjätutkimuksesta nousi esiin kaksi selkeää kokonaisuutta. En-simmäinen kokonaisuus on saada verkkopalvelu, joka tukee mobiilipäätelaitteita. Toinen ko-konaisuus on verkkopalvelussa olevien termien yksinkertaistaminen.