Aktiivisen tuen keskustelut : Esimies työhyvinvoinnin johtajana
Vainikainen, Laura (2017)
Vainikainen, Laura
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122431
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työntekijän kykyä selviytyä työtehtävistään. Yleensä työntekijän työkyky ei pysy samanlaisena koko työuran ajan vaan siinä tapahtuu muutoksia. Työntekijän työkyky voi heikentyä tilapäisesti, etenevästi tai pahimmassa tapauksessa pysyvästi. Työkyvyn heikentymiseen liittyviä merkkejä pitäisi kyetä tunnistamaan mahdollisimman varhain, jotta tilanteeseen pystyttäisiin myös puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Aktiivisen tuen toimintamallin tarkoituksena onkin tukea henkilöstön työssä jaksamista ja auttaa ratkaisemaan heidän työkykyynsä liittyviä haasteita. Jokainen organisaatio laatii oman aktiivisen tuen toimintamallin työnantajan, henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyössä huomioiden lain edellyttämät vaatimukset.
Aktiivisen tuen toimintamalliin kuuluu kolme osa-aluetta, joita ovat varhainen tuki, tehostettu tuki sekä työhön paluun tuki. Varhainen tuki tarkoittaa jatkuvaa koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen tukemista sekä sen edistämistä pyrkien ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Varhaisen tuen vaiheessa työntekijän tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisu organisaation omia resursseja ja toimenpiteitä hyödyntäen. Tehostettuun tukeen siirrytään, kun työntekijän tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan laajempaa verkostoa. Työhön paluun tuki puolestaan on tarkoitettu helpottamaan työntekijän paluuta työelämään pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Vastuu aktiivisen tuen käynnistämisestä on esimiehillä ja johdolla, vaikka se perustuukin kaikkien osapuolten aktiivisuuteen. Aktiivisen tuen toimintamallin toimivuus edellyttää avointa, kaksisuuntaista vuorovaikutusta.
Yksi Servican strategisista hankkeista on esimiestyön kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Opinnäytetyöni tavoitteena oli kartoittaa, mitkä ovat esimiesten kokemuksesta haastavia asioita aktiivisen tuen keskusteluissa ja, mitkä puolestaan toimivia keinoja keskustelujen läpikäymiseksi. Tarkoituksena oli siis selvittää, mitkä ovat hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita aktiivisen tuen keskusteluihin liittyen.
Toteutin opinnäytetyön empiirisen osuuden kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi myös kvalitatiivisia piirteitä. Kyselylomakkeen alkuun sijoitin vastaajien taustatietoja koskevat kysymykset ja niiden jälkeen aktiivisen tuen keskusteluja koskevat kysymykset. Kyselylomakkeen loppuun sijoitin kysymyksen koskien yleisesti Servican aktiivisen tuen toimintamallin kehittämistä. Tutkimustulosten mukaan haasteita aktiivisen tuen keskusteluihin tuotti esimiesten oma osaamistaso, työntekijöiden asenne ja se, ettei asioiden tilaan löytynyt ratkaisukeinoja. Näihin haasteisiin kuitenkin löytyi ratkaisuja esimiesten omistakin vastauksista. Tutkimustulokset vaihtelivat joiltakin osin eri palvelualueiden välillä, mutta yhteneväisyyksiäkin löytyi.
Aktiivisen tuen toimintamalliin kuuluu kolme osa-aluetta, joita ovat varhainen tuki, tehostettu tuki sekä työhön paluun tuki. Varhainen tuki tarkoittaa jatkuvaa koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen tukemista sekä sen edistämistä pyrkien ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Varhaisen tuen vaiheessa työntekijän tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisu organisaation omia resursseja ja toimenpiteitä hyödyntäen. Tehostettuun tukeen siirrytään, kun työntekijän tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan laajempaa verkostoa. Työhön paluun tuki puolestaan on tarkoitettu helpottamaan työntekijän paluuta työelämään pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Vastuu aktiivisen tuen käynnistämisestä on esimiehillä ja johdolla, vaikka se perustuukin kaikkien osapuolten aktiivisuuteen. Aktiivisen tuen toimintamallin toimivuus edellyttää avointa, kaksisuuntaista vuorovaikutusta.
Yksi Servican strategisista hankkeista on esimiestyön kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Opinnäytetyöni tavoitteena oli kartoittaa, mitkä ovat esimiesten kokemuksesta haastavia asioita aktiivisen tuen keskusteluissa ja, mitkä puolestaan toimivia keinoja keskustelujen läpikäymiseksi. Tarkoituksena oli siis selvittää, mitkä ovat hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita aktiivisen tuen keskusteluihin liittyen.
Toteutin opinnäytetyön empiirisen osuuden kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi myös kvalitatiivisia piirteitä. Kyselylomakkeen alkuun sijoitin vastaajien taustatietoja koskevat kysymykset ja niiden jälkeen aktiivisen tuen keskusteluja koskevat kysymykset. Kyselylomakkeen loppuun sijoitin kysymyksen koskien yleisesti Servican aktiivisen tuen toimintamallin kehittämistä. Tutkimustulosten mukaan haasteita aktiivisen tuen keskusteluihin tuotti esimiesten oma osaamistaso, työntekijöiden asenne ja se, ettei asioiden tilaan löytynyt ratkaisukeinoja. Näihin haasteisiin kuitenkin löytyi ratkaisuja esimiesten omistakin vastauksista. Tutkimustulokset vaihtelivat joiltakin osin eri palvelualueiden välillä, mutta yhteneväisyyksiäkin löytyi.