Kardiomyopatiapotilaan hoitotyö, ohjaaminen ja sairauden merkitys potilaan näkökulmasta : -kirjallisuuskatsaus
Junkkari, Anni; Sjögren, Jani (2017)
Junkkari, Anni
Sjögren, Jani
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019067
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli koota yhteen tietoa kardiomyopatiasta, sen hoidosta ja kardiomyopatiapotilaan ohjaamisesta. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa, millainen vaikutus kardiomyopatialla on sairastuneen elämään ja mitä kehitettävää kardiomyopatiapotilaiden hoitotyössä ja ohjauksessa esiintyy potilaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistomme koostui kahdesta englannin kielisestä artikkelista, kahdesta suomenkielisestä pro gradu -tutkielmasta, kahdesta AMK:n opinnäytetyöstä ja yhdestä väitöskirjasta. Aineisto kerättiin Saimia Finnan ja Medic -tietokannan kautta. Toinen AMK-tason opinnäytetöistä löytyi manuaalisella haulla Theseuksesta. Sisällön analyysi suoritettiin käyttäen teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että kardiomyopatiaan sairastumisella oli laaja-alaisia vaikutuksia potilaiden elämään ja heidän läheisiinsä. Kardiomyopatia vaikutti fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn sekä psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään. Potilaiden elämänlaatu oli heikentynyt ja etenkin mielenterveyshäiriöiden riski oli selvästi kasvanut ja monet potilaat täyttivät masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden kriteerit. Kardiomyopatiapotilaat kokivat läheiset ja vertaistuen merkittävänä tuen lähteenä. Kardiomyopatiapotilaat näkivät ohjauksessa sekä kiitettävää että kritisoitavaa. Ohjauksen sisältöön, kirjallisiin materiaaleihin ja ohjausmenetelmiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Muissa tekijöissä nähtiin paljon parannettavaa. Esimerkiksi suullista ohjausta kaivattiin lisää ja ohjauksen sisältö oli ajoittain vajavainen ja vaihteli ohjaajasta riippuen. Potilaat kokivat, ettei ohjaus ollut potilaslähtöistä tai yksilöllisiä tarpeita huomioivaa. Potilaista monet kokivat myös emotionaalisen tuen olevan riittämätöntä ja hoidon jatkuvuuden huonoa. Vuorovaikutuksessa ilmeni puutteita ja potilaat kokivat hoitajien tekevän työtä hyvin rutiininomaisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kardiomyopatiaa sairastavia aikuispotilaita; lapset, raskaana olevat ja raskauden aikana kardiomyopatiaan sairastuneet rajattiin pois. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää kardiomyopatiapotilaiden ja myös muiden potilasryhmien ohjaamisessa. Lisäksi kardiomyopatiaa sairastavat ja heidän läheisensä voivat hyödyntää työtämme. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kardiomyopatiaa sairastavista lapsipotilaista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistomme koostui kahdesta englannin kielisestä artikkelista, kahdesta suomenkielisestä pro gradu -tutkielmasta, kahdesta AMK:n opinnäytetyöstä ja yhdestä väitöskirjasta. Aineisto kerättiin Saimia Finnan ja Medic -tietokannan kautta. Toinen AMK-tason opinnäytetöistä löytyi manuaalisella haulla Theseuksesta. Sisällön analyysi suoritettiin käyttäen teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että kardiomyopatiaan sairastumisella oli laaja-alaisia vaikutuksia potilaiden elämään ja heidän läheisiinsä. Kardiomyopatia vaikutti fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn sekä psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään. Potilaiden elämänlaatu oli heikentynyt ja etenkin mielenterveyshäiriöiden riski oli selvästi kasvanut ja monet potilaat täyttivät masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden kriteerit. Kardiomyopatiapotilaat kokivat läheiset ja vertaistuen merkittävänä tuen lähteenä. Kardiomyopatiapotilaat näkivät ohjauksessa sekä kiitettävää että kritisoitavaa. Ohjauksen sisältöön, kirjallisiin materiaaleihin ja ohjausmenetelmiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Muissa tekijöissä nähtiin paljon parannettavaa. Esimerkiksi suullista ohjausta kaivattiin lisää ja ohjauksen sisältö oli ajoittain vajavainen ja vaihteli ohjaajasta riippuen. Potilaat kokivat, ettei ohjaus ollut potilaslähtöistä tai yksilöllisiä tarpeita huomioivaa. Potilaista monet kokivat myös emotionaalisen tuen olevan riittämätöntä ja hoidon jatkuvuuden huonoa. Vuorovaikutuksessa ilmeni puutteita ja potilaat kokivat hoitajien tekevän työtä hyvin rutiininomaisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kardiomyopatiaa sairastavia aikuispotilaita; lapset, raskaana olevat ja raskauden aikana kardiomyopatiaan sairastuneet rajattiin pois. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää kardiomyopatiapotilaiden ja myös muiden potilasryhmien ohjaamisessa. Lisäksi kardiomyopatiaa sairastavat ja heidän läheisensä voivat hyödyntää työtämme. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kardiomyopatiaa sairastavista lapsipotilaista.