Syyt ympäristökorvausjärjestelmän ulkopuolelle jäämisen taustalla Etelä-Pohjanmaalla : Viljelijäkysely ja teemahaastattelu
Hannonen, Jussi (2017)
Hannonen, Jussi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122322526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122322526
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäämisen taustalla olevia syitä vuonna 2015 alkaneella ympäristösitoumuskaudella sekä miettiä muutostarpeita seuraavan tukikauden osalta niin tukiehtojen, kuin osaltaan tukiehtovalvonnan näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin nykyisen ja edeltävän ympäristösitoumuskauden keskeinen sisältö, niiden väliset eroavaisuudet ja muiden Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmiä. Työn tutkimusosa koostuu Webropol-kyselynä Etelä-Pohjalaisille viljelijöille tehdystä aineistosta ja teemahaastatteluna toteutetusta haastattelusta maaseutuhallinnon ja neuvontajärjestön edustajille.
Ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäämisen syyt voitiin jakaa ajankäytöllisiin, taloudellisiin ja byrokratian / valvonnan aiheuttamiin velvoitteisiin tai stressitekijöihin. Nykyinen ympäristökorvaus koettiin monimutkaisemmaksi, kuin edeltävä ympäristötuki. Ravinnerajoitteet uudelle tukikaudelle kiristyivät edelleen tukitason samalla laskiessa, mikä sai erityisesti eläintiheydeltään suuria kotieläintiloja jäämään ympäristösitoumuksen ulkopuolelle.
Työn tuloksena selvisi, että ravinteiden käytön rajoittamisen tie on kuljettu loppuun. Jatkossa olisi tärkeää panostaa hyvän satotason saavuttamiseen osana ympäristösitoumuksen ehtoja. Ympäristökorvausjärjestelmä kaipaa yksinkertaistamista tukiehtojen ja viljelijälle kohdistuvien velvoitteiden osalta. Tuki olisi myös suunnattava jatkossa tarkemmin aktiiviviljelyn tarpeisiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin nykyisen ja edeltävän ympäristösitoumuskauden keskeinen sisältö, niiden väliset eroavaisuudet ja muiden Euroopan maiden ympäristötukijärjestelmiä. Työn tutkimusosa koostuu Webropol-kyselynä Etelä-Pohjalaisille viljelijöille tehdystä aineistosta ja teemahaastatteluna toteutetusta haastattelusta maaseutuhallinnon ja neuvontajärjestön edustajille.
Ympäristökorvauksen ulkopuolelle jäämisen syyt voitiin jakaa ajankäytöllisiin, taloudellisiin ja byrokratian / valvonnan aiheuttamiin velvoitteisiin tai stressitekijöihin. Nykyinen ympäristökorvaus koettiin monimutkaisemmaksi, kuin edeltävä ympäristötuki. Ravinnerajoitteet uudelle tukikaudelle kiristyivät edelleen tukitason samalla laskiessa, mikä sai erityisesti eläintiheydeltään suuria kotieläintiloja jäämään ympäristösitoumuksen ulkopuolelle.
Työn tuloksena selvisi, että ravinteiden käytön rajoittamisen tie on kuljettu loppuun. Jatkossa olisi tärkeää panostaa hyvän satotason saavuttamiseen osana ympäristösitoumuksen ehtoja. Ympäristökorvausjärjestelmä kaipaa yksinkertaistamista tukiehtojen ja viljelijälle kohdistuvien velvoitteiden osalta. Tuki olisi myös suunnattava jatkossa tarkemmin aktiiviviljelyn tarpeisiin.