GOAL-arviointi yläkoulussa : oppilaiden haasteiden arviointi verraten arviointimenetelmän ja opettajien havaintoja
Tuominen, Minna (2017)
Tuominen, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801101173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801101173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, tukeeko amerikkalaisen GOAL-Oriented Assessment of Lifeskills (GOAL) -arviointimenetelmän tulokset yläkoulun opettajien havaintoja oppilaiden haasteista. GOAL-arviointimenetelmällä mitattiin oppilaiden hieno- ja karkeamotorisia taitoja sekä heidän sensomotorisia valmiuksia. Vertailuaineistona käytettiin testattujen oppilaiden opettajien havaintoja. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opettaja kokee GOAL-arvioinnin tulosten hyödyttävän häntä työssään. Lisäksi toimintaterapeutti arvioi GOAL-arviointimenetelmän käytön hyötyjä yläasteikäisille oppilaille.
Tutkimusaineistot kerättiin GOAL-arviointimenetelmän sekä puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. GOAL-arviointimenetelmällä arvioitiin seitsemännen luokan oppilaita, jotka kuuluivat joko tehostetun tai erityisen tuen piiriin. Heidän opettajansa vastasivat puolistrukturoidulla kyselylomakkeella omista havainnoista oppilaiden motorisista haasteista. Näiden aineistojen tuloksia verrattiin ja laadittiin taulukot yhtenevistä ja eriävistä tuloksista. Teemahaastattelut tehtiin opettajan ja toimintaterapeutin kanssa. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin AOTA:n toimintakokonaisuuksia, joista tässä työssä pääpainotus on koulun osa-alueella. Tämän lisäksi teoriassa tuotiin monialaisen työryhmän sekä kokonaisvaltaisen arvioinnin merkitystä esille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin yhtenevyyksiä vertailuaineistojen välillä, mikä tarkoitti GOAL- tulosten tukevan opettajien havaintoja oppilaiden haasteista. Erityisesti hienomotoriset taidot; tarkkuus, toiminnan suunnittelu sekä looginen eteneminen nousivat samankaltaisuuksilla esiin. Karkeamotoriikassa koko kehon tarkoituksenmukainen käyttö tuli esiin opettajien havainnoimien seisoma- ja istuma-asennon ylläpitämisen kautta. Eriävyyksiä GOAL:n tulosten ja opettajien havaintojen välillä esiintyi vähän.
Merkittävä huomio olikin, että GOAL-arviointimenetelmän avulla saatiin samoja havaintoja, mitä opettajat olivat lukukauden ajalta havainnoineet. GOAL-arviointimenetelmällä sai myös melko tarkan käsityksen, mistä haasteesta saattaa olla kyse. GOAL-arvioinnin käyttö vaatii kuitenkin hyvän tietopohjan lapsen motorisesta kehityksestä sekä motorisen osaamiseen vaadittavista valmiuksista. Opettaja kertoi, että oppilaiden toimintatapojen tietämisen ennakolta olisi ollut hänelle hyödyksi ryhmäytymisissä sekä omissa työtavoissa. Toimintaterapeutti näki GOAL:n käytön hyödyttävän ennen kaikkea oppilasta, mutta myös monialaista asiantuntijaryhmää oppilaan tuen tarpeen arvioinnissa.
Tutkimusaineistot kerättiin GOAL-arviointimenetelmän sekä puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. GOAL-arviointimenetelmällä arvioitiin seitsemännen luokan oppilaita, jotka kuuluivat joko tehostetun tai erityisen tuen piiriin. Heidän opettajansa vastasivat puolistrukturoidulla kyselylomakkeella omista havainnoista oppilaiden motorisista haasteista. Näiden aineistojen tuloksia verrattiin ja laadittiin taulukot yhtenevistä ja eriävistä tuloksista. Teemahaastattelut tehtiin opettajan ja toimintaterapeutin kanssa. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin AOTA:n toimintakokonaisuuksia, joista tässä työssä pääpainotus on koulun osa-alueella. Tämän lisäksi teoriassa tuotiin monialaisen työryhmän sekä kokonaisvaltaisen arvioinnin merkitystä esille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin yhtenevyyksiä vertailuaineistojen välillä, mikä tarkoitti GOAL- tulosten tukevan opettajien havaintoja oppilaiden haasteista. Erityisesti hienomotoriset taidot; tarkkuus, toiminnan suunnittelu sekä looginen eteneminen nousivat samankaltaisuuksilla esiin. Karkeamotoriikassa koko kehon tarkoituksenmukainen käyttö tuli esiin opettajien havainnoimien seisoma- ja istuma-asennon ylläpitämisen kautta. Eriävyyksiä GOAL:n tulosten ja opettajien havaintojen välillä esiintyi vähän.
Merkittävä huomio olikin, että GOAL-arviointimenetelmän avulla saatiin samoja havaintoja, mitä opettajat olivat lukukauden ajalta havainnoineet. GOAL-arviointimenetelmällä sai myös melko tarkan käsityksen, mistä haasteesta saattaa olla kyse. GOAL-arvioinnin käyttö vaatii kuitenkin hyvän tietopohjan lapsen motorisesta kehityksestä sekä motorisen osaamiseen vaadittavista valmiuksista. Opettaja kertoi, että oppilaiden toimintatapojen tietämisen ennakolta olisi ollut hänelle hyödyksi ryhmäytymisissä sekä omissa työtavoissa. Toimintaterapeutti näki GOAL:n käytön hyödyttävän ennen kaikkea oppilasta, mutta myös monialaista asiantuntijaryhmää oppilaan tuen tarpeen arvioinnissa.