Patellajänteen tendiniittivammojen ennaltaehkäisy painonnostossa
Kattilakoski, Ilkka; Laurila, Jussi (2017)
Kattilakoski, Ilkka
Laurila, Jussi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801111235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801111235
Tiivistelmä
Patellajänteeseen kohdistuvat tendiniittivammat ovat yleinen vaiva painonnostossa jossa lajinomaista ovat toistuvat jalkakyykyt suurilla vastuksilla. Painonnostossa jänteeseen kohdistuvat ylikuormitusperäiset vammat saattavat johtaa kuukausien taukoon lajiharjoittelusta. Opinnäytetyön toimeksiantajan Lohja Liftingin ja muutaman yksittäisen painonnostajan intreisseissä on löytää syyt ja potentiaaliset harjoitteet patellajänteen tendiniitin ennaltaehkäisemiseksi. Näiden tarpeiden pohjalta saimme toimeksiannon toteuttaa toiminnallinen ja tieteelliseen näyttöön perustuva opinnäytetyö, jossa pohditaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta painonnostossa esiintyvien patellajänteen tendiniittivammojen syitä ja keinoja ennaltaehkäisyä ajatellen.
Toiminnallinen osio suoritettiin yhteistyössä kahdeksan eri kansallisen tason painonnostajan kanssa. Testiosio suoritettiin kolmena eri mittauspäivänä 11 viikon jakson sisällä. Testeissä seurattiin urheilijoiden kiputuntemuksia kyselylomakkeen ja haastattelun avulla, lisäksi nostajille tehtiin lonkan ja alaraajojen liikkuvuutta mittaavia testejä. Toiminnallisena liikkeenä hyödynsimme ns. squatting-testiä. Nostajille annettiin testijakson päätyttyä tieteelliseen näyttöön perustuvia harjoitteita/ohjeita patellajänteen tendiniitin oireiden ennaltaehkäisemiseksi. Tarkoituksena on myös saattaa tämän opinnäytetyön tulokset seurojen ja nostajien käyttöön urheilijoiden sekä valmentajien tietämyksen parantamiseksi liittyen patellajänteen tendiniitin ennaltaehkäisyyn ja sen hoitoon.
Tieteellisen näytön perusteella patellajänteen tendiniitin syntyyn vaikuttaa niin sisäsyntyiset kuin ulkoisetkin tekijät. Toiminnallisessa osiossa tehdyt löydökset liittyen reiden ja lonkan etuosan liikkuvuuden puutteisiin tukevat osaltaan kirjallisuuskatsauksen teoriatietoa. Sisäsyntyisistä tekijöistä huomattavia ovat lihasepätasapaino, poikkeamat ryhdissä ja alaraajojen linjauksissa. Myös nilkan rakenne ja vähentynyt nilkan pronaatio ja dorsifleksio, kuten myös ylei-sesti lihasvoimien ja erityisesti reiden sisäsäikeistön voiman puute sekä reiden etuosan lihasten kireydet saattavat vaikuttaa taudin syntyyn. Muita ns. hyppääjän polveen vaikuttavia sisäsyntyisiä tekijöitä ovat rakenteelliset poikkeamat kuten liian suuri Q-kulma ja patellan vir-heasennot. Ulkoisista tekijöistä merkittävin on ylikuormitukseen liittyvät seikat, jossa vaikuttavia asioita ovat liian nopea harjoittelumäärien kasvu nostokuorman, toistojen, keston ja/tai harjoituskertojen frekvenssin muodossa. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen palautumisen ja lihashuollon rooli on hyvin merkittävä. Akuutti tendiniitti tyypillisesti kroonistuu tendinopatiaksi 6 viikon jälkeen, kroonistuneesta vaivasta palautuminen voi kestää jopa 6 kuukautta.
Toiminnallinen osio suoritettiin yhteistyössä kahdeksan eri kansallisen tason painonnostajan kanssa. Testiosio suoritettiin kolmena eri mittauspäivänä 11 viikon jakson sisällä. Testeissä seurattiin urheilijoiden kiputuntemuksia kyselylomakkeen ja haastattelun avulla, lisäksi nostajille tehtiin lonkan ja alaraajojen liikkuvuutta mittaavia testejä. Toiminnallisena liikkeenä hyödynsimme ns. squatting-testiä. Nostajille annettiin testijakson päätyttyä tieteelliseen näyttöön perustuvia harjoitteita/ohjeita patellajänteen tendiniitin oireiden ennaltaehkäisemiseksi. Tarkoituksena on myös saattaa tämän opinnäytetyön tulokset seurojen ja nostajien käyttöön urheilijoiden sekä valmentajien tietämyksen parantamiseksi liittyen patellajänteen tendiniitin ennaltaehkäisyyn ja sen hoitoon.
Tieteellisen näytön perusteella patellajänteen tendiniitin syntyyn vaikuttaa niin sisäsyntyiset kuin ulkoisetkin tekijät. Toiminnallisessa osiossa tehdyt löydökset liittyen reiden ja lonkan etuosan liikkuvuuden puutteisiin tukevat osaltaan kirjallisuuskatsauksen teoriatietoa. Sisäsyntyisistä tekijöistä huomattavia ovat lihasepätasapaino, poikkeamat ryhdissä ja alaraajojen linjauksissa. Myös nilkan rakenne ja vähentynyt nilkan pronaatio ja dorsifleksio, kuten myös ylei-sesti lihasvoimien ja erityisesti reiden sisäsäikeistön voiman puute sekä reiden etuosan lihasten kireydet saattavat vaikuttaa taudin syntyyn. Muita ns. hyppääjän polveen vaikuttavia sisäsyntyisiä tekijöitä ovat rakenteelliset poikkeamat kuten liian suuri Q-kulma ja patellan vir-heasennot. Ulkoisista tekijöistä merkittävin on ylikuormitukseen liittyvät seikat, jossa vaikuttavia asioita ovat liian nopea harjoittelumäärien kasvu nostokuorman, toistojen, keston ja/tai harjoituskertojen frekvenssin muodossa. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen palautumisen ja lihashuollon rooli on hyvin merkittävä. Akuutti tendiniitti tyypillisesti kroonistuu tendinopatiaksi 6 viikon jälkeen, kroonistuneesta vaivasta palautuminen voi kestää jopa 6 kuukautta.