Biopohjaisen metanolin analytiikka
Meuronen, Maria (2017)
Meuronen, Maria
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022309
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa käyttöön viisi standardimentelmää metanolin testaukseen ja selvittää biopohjaisen metanolin analytiikkaa. Työ koostuu kirjallisesta ja kokeellisesta osasta. Opinnäytetyö tehtiin Lappeenrannassa Kaukaalla UPM:n tutkimuskeskuksella.
Kokeelliseen osaan kuului menetelmien käyttöönotto, Handbook-ohjeiden kirjoittaminen ja laboranttien perehdyttäminen menetelmiin. Kirjallisessa osassa tarkoitus oli selvittää perinteisen metanolin ja biopohjaisen metanolin valmistusta, käyttöä ja tarvetta. Lisäksi työssä on perehdytty biometanolin analytiikkaan ja IMPCA:n metanolin testausmenetelmiin, joihin sisältyivät myös tässä opinnäytetyössä käyttöönotetut menetelmät.
Biometanoli on tuotettu biopohjaisesta raaka-aineesta, kun perinteinen metanoli on tuotettu fossiilista raaka-aineista. Edellämainittujen tuotantomenetelmissä ei kuitenkaan ole suuria eroavaisuuksia. Metanoli on yksi tärkeimmistä kemianteollisuuden raaka-aineista, ja sille on monia käyttökohteita. Metanolin analyysimenetelmät ovat IMPCA:n määrittelemiä ja niihin on sisällytetty ASTM –standardin menetelmiä. Kaupallisen metanolin tulisi olla todella puhdasta ja täyttää IMPCA:n määrittelemät spesifikaatiot. Saatavilla on kuitenkin myös epäpuhtaampaa metanolia, jota voidaan käyttää vain tiettyihin käyttökohteisiin.
Kokeellisen osan menetelmät olivat pääosin visuaalisia ja ne voitiin suorittaa yksinkertaisia laboratoriolaitteita ja -välineitä käyttäen. Menetelmien käyttöönotto tehtiin puhtaalla metanolilla. Tämän jälkeen puhtaaseen metanoliin lisättiin tiettyjä epäpuhtauksia. Menetelmät toistettiin epäpuhtaalla metanolilla, jolloin saatiin suuntaa antavaa tietoa menetelmien luotettavuudesta ja toistettavuudesta. Metanolin epäpuhtaudet riippuvat kuitenkin raaka-aineesta ja tuotantomenetelmästä, joten mallinäytteinä käytettyjen metanolien tulokset eivät ole tässä työssä pääosassa. Menetelmät toteutettiin pääosin standardien ohjeiden mukaan, mutta osaan menetelmistä jouduttiin tekemään poikkeamia.
Kokeelliseen osaan kuului menetelmien käyttöönotto, Handbook-ohjeiden kirjoittaminen ja laboranttien perehdyttäminen menetelmiin. Kirjallisessa osassa tarkoitus oli selvittää perinteisen metanolin ja biopohjaisen metanolin valmistusta, käyttöä ja tarvetta. Lisäksi työssä on perehdytty biometanolin analytiikkaan ja IMPCA:n metanolin testausmenetelmiin, joihin sisältyivät myös tässä opinnäytetyössä käyttöönotetut menetelmät.
Biometanoli on tuotettu biopohjaisesta raaka-aineesta, kun perinteinen metanoli on tuotettu fossiilista raaka-aineista. Edellämainittujen tuotantomenetelmissä ei kuitenkaan ole suuria eroavaisuuksia. Metanoli on yksi tärkeimmistä kemianteollisuuden raaka-aineista, ja sille on monia käyttökohteita. Metanolin analyysimenetelmät ovat IMPCA:n määrittelemiä ja niihin on sisällytetty ASTM –standardin menetelmiä. Kaupallisen metanolin tulisi olla todella puhdasta ja täyttää IMPCA:n määrittelemät spesifikaatiot. Saatavilla on kuitenkin myös epäpuhtaampaa metanolia, jota voidaan käyttää vain tiettyihin käyttökohteisiin.
Kokeellisen osan menetelmät olivat pääosin visuaalisia ja ne voitiin suorittaa yksinkertaisia laboratoriolaitteita ja -välineitä käyttäen. Menetelmien käyttöönotto tehtiin puhtaalla metanolilla. Tämän jälkeen puhtaaseen metanoliin lisättiin tiettyjä epäpuhtauksia. Menetelmät toistettiin epäpuhtaalla metanolilla, jolloin saatiin suuntaa antavaa tietoa menetelmien luotettavuudesta ja toistettavuudesta. Metanolin epäpuhtaudet riippuvat kuitenkin raaka-aineesta ja tuotantomenetelmästä, joten mallinäytteinä käytettyjen metanolien tulokset eivät ole tässä työssä pääosassa. Menetelmät toteutettiin pääosin standardien ohjeiden mukaan, mutta osaan menetelmistä jouduttiin tekemään poikkeamia.