Potilaan henkilökohtaisen tilan säilyminen tehohoidossa
Koivisto, Maarit; Lahtela, Hanna-Mari (2010)
Koivisto, Maarit
Lahtela, Hanna-Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118809
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön aihe syntyi erään yliopistollisen sairaalan teho-osaston henkilökunnan ehdotuksen pohjalta. Teho-osastolla toteutetussa potilastyytyväisyyteen liittyvässä kyselyssä oli ilmennyt, että potilaat ja omaiset kokivat, ettei yksityisyydensuoja toteutunut riittävästi tehohoidossa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa miten potilaiden yksityisyydensuoja toteutuu eri hoitotilanteissa teho-osastolla. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä oli kuvata hoitotyötä teho-osastolla, kartoittaa mitä potilaan yksityisyys tarkoittaa tehohoitotyössä sekä selvittää miten potilaan henkilökohtaisen tilan eri osa-alueiden huomioiminen näkyy hoitajien toiminnassa teho-osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa teho-osaston henkilökunnalle tietoa potilaan henkilökohtaisen tilan suojaamiseen liittyvistä tekijöistä teho-osastolla ja sitä kautta auttaa kehittämään toimintaa potilaiden yksityisyydensuojan parantamiseksi.
Tämän opinnäytetyön teoreettisiksi lähtökohdiksi valittiin tehohoito, tehohoitotyö, yksityisyys sekä henkilökohtainen tila ja sen eri osa-alueet. Opinnäytetyössä sovellettiin kvantitatiivista metodia. Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitotoimenpiteitä erään sai-raalan teho-osastolla aamuvuoron aikana yhteensä viitenä päivänä. Havainnoituja tilanteita kertyi 47 (N=47). Havainnoinnin apuvälineenä käytettiin kaavaketta, jonka laadin-nassa sovellettiin Erika Rosqvistin tutkimuksia henkilökohtaisesta tilasta. Havainnoimalla kerätty aineisto analysoitiin SPSS for Windows sovellusta hyödyntäen. Tulokset esitettiin prosentti ja frekvenssi jakaumina.
Tutkimustulosten mukaan potilaiden yksityisyydensuojassa havaittiin puutteita. Parhaiten henkilökohtaisen tilan osa-alueista säilyi hajuaistiin perustuva olfaktorinen tila, jossa tulosten mukaan ilmeni vain vähän puutteita. Merkittävää tuntoaistiin perustuvan taktiilisen tilan säilymisen kannalta oli, että suurimmassa osassa toimenpiteitä potilaalle annettiin ennakko informaatiota niin tulevasta toimenpiteestä kuin kosketuksesta. Potilaiden reaktioiden perusteella epämiellyttävintä kosketusta oli koskettaminen suuhun ja kasvoihin. Kuuloaistiin perustuvan auditiivisen tilan säilyminen teho-osastolla oli puutteellista koska teho-osasto ympäristönä on varsin meluisa. Näköaistiin perustuvan visuaalisen tilan säilymisessä havaittiin paljon puutteita. Etenkin väliverhojen käyttö oli puutteellista, sillä tajuissaan olevalla potilaalla oli usein näköyhteys toiselle potilaalle tehtävään hoitotoimenpiteeseen. Jatkotutkimuksen aiheita voisi olla esimerkiksi tutkimus henkilökunnan asenteista sekä tietosuojan toteutuminen. Kehittämisehdotuksena on yhteisten toimintaperiaatteiden luominen henkilökohtaisen tilan säilymiseksi osastolle ja niiden noudattaminen.
Tämän opinnäytetyön teoreettisiksi lähtökohdiksi valittiin tehohoito, tehohoitotyö, yksityisyys sekä henkilökohtainen tila ja sen eri osa-alueet. Opinnäytetyössä sovellettiin kvantitatiivista metodia. Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitotoimenpiteitä erään sai-raalan teho-osastolla aamuvuoron aikana yhteensä viitenä päivänä. Havainnoituja tilanteita kertyi 47 (N=47). Havainnoinnin apuvälineenä käytettiin kaavaketta, jonka laadin-nassa sovellettiin Erika Rosqvistin tutkimuksia henkilökohtaisesta tilasta. Havainnoimalla kerätty aineisto analysoitiin SPSS for Windows sovellusta hyödyntäen. Tulokset esitettiin prosentti ja frekvenssi jakaumina.
Tutkimustulosten mukaan potilaiden yksityisyydensuojassa havaittiin puutteita. Parhaiten henkilökohtaisen tilan osa-alueista säilyi hajuaistiin perustuva olfaktorinen tila, jossa tulosten mukaan ilmeni vain vähän puutteita. Merkittävää tuntoaistiin perustuvan taktiilisen tilan säilymisen kannalta oli, että suurimmassa osassa toimenpiteitä potilaalle annettiin ennakko informaatiota niin tulevasta toimenpiteestä kuin kosketuksesta. Potilaiden reaktioiden perusteella epämiellyttävintä kosketusta oli koskettaminen suuhun ja kasvoihin. Kuuloaistiin perustuvan auditiivisen tilan säilyminen teho-osastolla oli puutteellista koska teho-osasto ympäristönä on varsin meluisa. Näköaistiin perustuvan visuaalisen tilan säilymisessä havaittiin paljon puutteita. Etenkin väliverhojen käyttö oli puutteellista, sillä tajuissaan olevalla potilaalla oli usein näköyhteys toiselle potilaalle tehtävään hoitotoimenpiteeseen. Jatkotutkimuksen aiheita voisi olla esimerkiksi tutkimus henkilökunnan asenteista sekä tietosuojan toteutuminen. Kehittämisehdotuksena on yhteisten toimintaperiaatteiden luominen henkilökohtaisen tilan säilymiseksi osastolle ja niiden noudattaminen.