Vanhemmuuden tukeminen solmuja parisuhteessa menetelmän avulla
Piippo, Sari (2018)
Piippo, Sari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801161336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801161336
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Parisuhdekeskus Kataja ry:n rekisteröimän ja kehittämän Solmuja Parisuhteessa neuvonnan soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta lastensuojelun tehostetun perhetyön työmenetelmänä. Tarkoituksena oli myös selvittää tukeeko Solmuja parisuhteessa menetelmä vanhemmuutta lastensuojeluperheissä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka toteutettiin kahtena parihaastatteluna. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta lastensuojelun sosiaalityöntekijää sekä kahta Solmuja parisuhteessa neuvonnan ohjaajaa. Opinnäytetyössä haettiin näkökulmia siihen, kuinka menetelmä sopii erilaisille perheille lastensuojelun tehostetussa perhetyössä.
Opinnäytetyö nosti esiin Solmuja parisuhteessa menetelmän olevan erittäin käyttökelpoinen ja toimiva monissa eri perhetilanteissa. Vanhemmuuden tukeminen erotilanteessa nostettiin esille tärkeänä työmuotona. Tutkimuksen mukaan haastateltavat olivat kokeneet menetelmän rakenteen olevan selkeä ja eri tapaamiskerroilla käsiteltävät teemat auttoivat vanhempia löytämään rakentavia tapoja ratkaista keskinäisiä ristiriitoja. Parisuhdetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta menetelmä on tällaisenaan hyvä, eikä muutoksia rakenteeseen toivottu.
Työntekijöiden näkökulmasta menetelmä sopii lähes kaikille perheille, vaikka haasteita nähtiin erityisesti kun menetelmää käytettiin perheissä, joissa jommallakummalla tai molemmilla vanhemmista on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Näistä ongelmista kärsivien vanhempien kanssa menetelmän käyttö toi esille vanhempien motivaation ja sitoutumisen puutetta parisuhdetyöskentelyyn, mikäli vanhemmat eivät olleet sitoutuneet omaan mielenterveys- ja päihdehoitoon. Menetelmän ei koettu olevan ole toimiva, mikäli vanhemman päihteiden käyttö on aktiivista ja hoitamatonta, tällöin lastensuojelun avohuollon tärkein tavoite on selvittää ensisijaisesti lasten kasvuolot ja turvallisuus perheessä sekä ohjata vanhempia asianmukaiseen hoitoon. Menetelmän käyttö koettiin myös tärkeänä työvälineenä vanhempien pohtiessa eroa.
Kehittämisen kohteina todettiin, että parisuhdetyön päättymisen jälkeen tulisi lisätä seurantakäyntejä perheisiin noin puolen vuoden kuluttua. Seurantakäyntien tarkoituksena olisi tarkistaa perheen kokonaistilanne ja arvioida vanhempien kanssa prosessin hyödyllisyyttä koko perheen näkökulmasta. Lisäksi ehdotettiin koko perheen yhteisiä tapaamisia, joissa tavoitteena olisi keskustella myös lasten kanssa perheen tilanteesta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka toteutettiin kahtena parihaastatteluna. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta lastensuojelun sosiaalityöntekijää sekä kahta Solmuja parisuhteessa neuvonnan ohjaajaa. Opinnäytetyössä haettiin näkökulmia siihen, kuinka menetelmä sopii erilaisille perheille lastensuojelun tehostetussa perhetyössä.
Opinnäytetyö nosti esiin Solmuja parisuhteessa menetelmän olevan erittäin käyttökelpoinen ja toimiva monissa eri perhetilanteissa. Vanhemmuuden tukeminen erotilanteessa nostettiin esille tärkeänä työmuotona. Tutkimuksen mukaan haastateltavat olivat kokeneet menetelmän rakenteen olevan selkeä ja eri tapaamiskerroilla käsiteltävät teemat auttoivat vanhempia löytämään rakentavia tapoja ratkaista keskinäisiä ristiriitoja. Parisuhdetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta menetelmä on tällaisenaan hyvä, eikä muutoksia rakenteeseen toivottu.
Työntekijöiden näkökulmasta menetelmä sopii lähes kaikille perheille, vaikka haasteita nähtiin erityisesti kun menetelmää käytettiin perheissä, joissa jommallakummalla tai molemmilla vanhemmista on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Näistä ongelmista kärsivien vanhempien kanssa menetelmän käyttö toi esille vanhempien motivaation ja sitoutumisen puutetta parisuhdetyöskentelyyn, mikäli vanhemmat eivät olleet sitoutuneet omaan mielenterveys- ja päihdehoitoon. Menetelmän ei koettu olevan ole toimiva, mikäli vanhemman päihteiden käyttö on aktiivista ja hoitamatonta, tällöin lastensuojelun avohuollon tärkein tavoite on selvittää ensisijaisesti lasten kasvuolot ja turvallisuus perheessä sekä ohjata vanhempia asianmukaiseen hoitoon. Menetelmän käyttö koettiin myös tärkeänä työvälineenä vanhempien pohtiessa eroa.
Kehittämisen kohteina todettiin, että parisuhdetyön päättymisen jälkeen tulisi lisätä seurantakäyntejä perheisiin noin puolen vuoden kuluttua. Seurantakäyntien tarkoituksena olisi tarkistaa perheen kokonaistilanne ja arvioida vanhempien kanssa prosessin hyödyllisyyttä koko perheen näkökulmasta. Lisäksi ehdotettiin koko perheen yhteisiä tapaamisia, joissa tavoitteena olisi keskustella myös lasten kanssa perheen tilanteesta.