Rakennusalan osaamisen kehittäminen yritys-oppilaitosyhteistyön ja digitalisaation avulla : Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille -hanke 1.2.2016–31.12.2017
Editoija
Sinkko, Arja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-068-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-068-5
Tiivistelmä
Rakennusalan koulutuksen ja yritysyhteistyön kehittämiseksi käynnistettiin helmikuussa 2016 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena oli vastata vuonna 2020 voimaan astuvan jätedirektiivin rakennusalan yrityksille asettamiin haasteisiin. Direktiivin tavoitteena on tehostaa mm. rakennusjätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää päivitettyä tietoa ja osaamista. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Arja Sinkko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (XAMK). Yritysyhteistyön luomisesta ja osaamistarpeiden kartoituksesta vastasi Kouvolan seudun kehittämisyhtiö KINNOn projektipäällikkö Tanja Pöyhönen. Sähköisen oppimisympäristön pääarkkitehtinä toimi digitaalisen viestinnän asiantuntija Krista Surakka XAMKista. Opetusmateriaalin ja yritysten koulutusmateriaalin luomisesta vastasivat rakennustekniikan lehtori Anu Kuusela (XAMK) ja rakennustekniikan opettaja Juha Hänninen (KSAO).
Arja Sinkon johdantotekstissä pohditaan rakennusalan haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiertotalouden ja digitalisaation haasteet edellyttävät rakennusalan yrityksiltä ketteryyttä ja joustavuutta.
Yritysyhteistyön käynnistäminen ja osaamistarpeiden kartoitus oli tärkeä osa-alue koko hankkeen onnistumisen näkökulmasta. Tanja Pöyhönen toimi KINNOn osa-projektin projektipäällikkönä ja vastasi yrityshaastattelujen toteutuksesta. Pohjois-Kymenlaakson rakennusalan yritykset lähtivät innostuneesti mukaan hankkeeseen. Osaamistarpeiden kyselyyn lokakuu 2016 – tammikuu 2017 välisenä aikana osallistui 21 yritystä, joista 19 lähti mukaan hankkeen jatkotoimenpiteisiin. Mukana olivat seuraavat yritykset: Arkkitehtitoimisto Planssi Oy, Ecopulp Finland Oy, Ekokem Oy, Elementit-E Oy, GG-Saneeraus Oy, Homex Oy, Hyötypaperi Oy, Jarmo Toikka Ky, Jatke Oy, Jätehuolto E. Parkkinen Oy, Kouvolan Asunnot Oy, Kouvolan kaupunki, Kymen Asbestipurku ja Romutus Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Kymen Rakennesuunnittelu Oy, Kymen Tarvemetalli Oy, Lumon Oy, Meotek Oy, Parik-säätiö, Rakennus P. Lehmonen Oy, RI-Plan Oy, Umacon Oy ja Varte Oy. Artikkelissaan Tanja Pöyhönen kertoo yritysten haastattelujen tuloksista, osaamistarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista.
Hankkeessa kehitettiin uusia koulutusmateriaaleja ja koulutusmuotoja niin ammatillisen toisen asteen kuin ammattikorkeakoulunkin käyttöön – erityisesti keskityttiin rakennuspurkujäteosaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) vastuulla – ammatillisen koulutuksen osalta kehittäjänä toimi Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO). Rakennustekniikan lehtori Anu Kuusela kuvaa omassa artikkelissaan opetussuunnitelman luomisprosessia ja sisällöllisiä haasteita.
Lisäksi Pohjois-Kymenlaakson rakennusalan yritysten ja mukana olevien oppilaitosten välille rakennettiin sähköinen yhteistyöfoorumi, jonka avulla materiaaleja ja tietoa jaettiin puolin ja toisin. Myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden työharjoittelua ja työssäoppimista pyrittiin tehostamaan saattamalla nuoret ja yritykset yhteen sähköisen alustan avulla. Digitaalisen viestinnän asiantuntija Krista Surakka selvittää yhteistyöfoorumin rakentumista ja hyödyntämismahdollisuuksia omassa artikkelissaan.
Oppilaitos-yritysyhteistyön kehittäminen (University-Business Cooperation, UBC) on eurooppalaisittain tarkasteltuna laaja ilmiö. Vuonna 2011 julkaistun laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on hedelmällistä puolin ja toisin. Yhteenvedossaan Arja Sinkko kuvaa lopuksi hankkeen aikana tuotettuja työkaluja ja kehittämistä mukana olleiden oppilaitosten ja yritysten toiminnan kehittämisessä.
Arja Sinkon johdantotekstissä pohditaan rakennusalan haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiertotalouden ja digitalisaation haasteet edellyttävät rakennusalan yrityksiltä ketteryyttä ja joustavuutta.
Yritysyhteistyön käynnistäminen ja osaamistarpeiden kartoitus oli tärkeä osa-alue koko hankkeen onnistumisen näkökulmasta. Tanja Pöyhönen toimi KINNOn osa-projektin projektipäällikkönä ja vastasi yrityshaastattelujen toteutuksesta. Pohjois-Kymenlaakson rakennusalan yritykset lähtivät innostuneesti mukaan hankkeeseen. Osaamistarpeiden kyselyyn lokakuu 2016 – tammikuu 2017 välisenä aikana osallistui 21 yritystä, joista 19 lähti mukaan hankkeen jatkotoimenpiteisiin. Mukana olivat seuraavat yritykset: Arkkitehtitoimisto Planssi Oy, Ecopulp Finland Oy, Ekokem Oy, Elementit-E Oy, GG-Saneeraus Oy, Homex Oy, Hyötypaperi Oy, Jarmo Toikka Ky, Jatke Oy, Jätehuolto E. Parkkinen Oy, Kouvolan Asunnot Oy, Kouvolan kaupunki, Kymen Asbestipurku ja Romutus Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Kymen Rakennesuunnittelu Oy, Kymen Tarvemetalli Oy, Lumon Oy, Meotek Oy, Parik-säätiö, Rakennus P. Lehmonen Oy, RI-Plan Oy, Umacon Oy ja Varte Oy. Artikkelissaan Tanja Pöyhönen kertoo yritysten haastattelujen tuloksista, osaamistarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista.
Hankkeessa kehitettiin uusia koulutusmateriaaleja ja koulutusmuotoja niin ammatillisen toisen asteen kuin ammattikorkeakoulunkin käyttöön – erityisesti keskityttiin rakennuspurkujäteosaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) vastuulla – ammatillisen koulutuksen osalta kehittäjänä toimi Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO). Rakennustekniikan lehtori Anu Kuusela kuvaa omassa artikkelissaan opetussuunnitelman luomisprosessia ja sisällöllisiä haasteita.
Lisäksi Pohjois-Kymenlaakson rakennusalan yritysten ja mukana olevien oppilaitosten välille rakennettiin sähköinen yhteistyöfoorumi, jonka avulla materiaaleja ja tietoa jaettiin puolin ja toisin. Myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden työharjoittelua ja työssäoppimista pyrittiin tehostamaan saattamalla nuoret ja yritykset yhteen sähköisen alustan avulla. Digitaalisen viestinnän asiantuntija Krista Surakka selvittää yhteistyöfoorumin rakentumista ja hyödyntämismahdollisuuksia omassa artikkelissaan.
Oppilaitos-yritysyhteistyön kehittäminen (University-Business Cooperation, UBC) on eurooppalaisittain tarkasteltuna laaja ilmiö. Vuonna 2011 julkaistun laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on hedelmällistä puolin ja toisin. Yhteenvedossaan Arja Sinkko kuvaa lopuksi hankkeen aikana tuotettuja työkaluja ja kehittämistä mukana olleiden oppilaitosten ja yritysten toiminnan kehittämisessä.