Aspiraatiopneumonian havaitseminen ja ehkäisy -esitteet hoitajille ja omaishoitajille
Kiuru, Linda; Murtoniemi, Jussi; Närhi, Milla (2018)
Kiuru, Linda
Murtoniemi, Jussi
Närhi, Milla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231549
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hoitajille ja omaishoitajille esitteet aspiraatiopneumonian havaitsemisesta ja ehkäisystä. Tavoitteena oli lisätä hoitajien ja omaishoitajien tietoisuutta aspiraatiopneumoniasta. Toisena tavoitteena oli esitteiden ohjeiden avulla laskea aspiraatiopneumoniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Opinnäytetyön aihe valikoitui Peijaksen sairaalan osaston S2 toiveiden mukaisesti.
Teoreettiseen viitekehykseen haettiin lähteitä Laurea-ammattikorkeakoulun käytössä olevista tietokannoista. Aineistoa haettiin suomalaisista ja ulkomaisista tietokannoista hyödyntäen yksittäis- ja yhdistelmähakua sekä sanojen katkaisuhakua. Aineisto taulukoitiin ja kategorioitiin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyössä tuotettiin kaksi erillistä esitettä palvelumuotoilun metodeja hyödyntäen. Esitteiden sisältö perustui teoreettiseen tutkimustietoon sekä keskusteluihin S2 osaston hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien kanssa. Erillisiin esitteisiin päädyttiin aspiraatiopneumonia käsitteen haasteellisuuden vuoksi. Yksi yhteinen esite ei palvelisi molempia kohderyhmiä.
Esitteet pilotoitiin kohderyhmillä. Arviointia pyydettiin esitteiden sisällöstä, muotoilusta ja hyödynnettävyydestä. Palaute oli myönteistä, eikä merkittäville muutoksille koettu tarvetta. Kuitenkin esitteistä tuotettiin lukuisia raakaversioita ennen lopullista versiota.
Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin, että aspiraatiopneumoniaa käsitteleviä viime aikaisia tutkimuksia on hyvin vähän. Lisäksi aspiraatiopneumonian ehkäisyssä huomattiin olevan tiedollista puutetta sekä hoitajilla että omaishoitajille. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka suuri osuus pneumonioista on aspiraation aiheuttamia. Toisena jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko esitteitä hyödynnetty ja kuinka hyödylliseksi niiden tarjoama tieto koettiin.
Teoreettiseen viitekehykseen haettiin lähteitä Laurea-ammattikorkeakoulun käytössä olevista tietokannoista. Aineistoa haettiin suomalaisista ja ulkomaisista tietokannoista hyödyntäen yksittäis- ja yhdistelmähakua sekä sanojen katkaisuhakua. Aineisto taulukoitiin ja kategorioitiin.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyössä tuotettiin kaksi erillistä esitettä palvelumuotoilun metodeja hyödyntäen. Esitteiden sisältö perustui teoreettiseen tutkimustietoon sekä keskusteluihin S2 osaston hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien kanssa. Erillisiin esitteisiin päädyttiin aspiraatiopneumonia käsitteen haasteellisuuden vuoksi. Yksi yhteinen esite ei palvelisi molempia kohderyhmiä.
Esitteet pilotoitiin kohderyhmillä. Arviointia pyydettiin esitteiden sisällöstä, muotoilusta ja hyödynnettävyydestä. Palaute oli myönteistä, eikä merkittäville muutoksille koettu tarvetta. Kuitenkin esitteistä tuotettiin lukuisia raakaversioita ennen lopullista versiota.
Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin, että aspiraatiopneumoniaa käsitteleviä viime aikaisia tutkimuksia on hyvin vähän. Lisäksi aspiraatiopneumonian ehkäisyssä huomattiin olevan tiedollista puutetta sekä hoitajilla että omaishoitajille. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka suuri osuus pneumonioista on aspiraation aiheuttamia. Toisena jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko esitteitä hyödynnetty ja kuinka hyödylliseksi niiden tarjoama tieto koettiin.