Etätyön vaikutukset työhyvinvointiin
Siitonen, Aino (2018)
Siitonen, Aino
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251644
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko etätyöllä vaikutusta työhyvinvointiin ja millaisia vaikutukset ovat. Tavoitteena oli myös tutkia, miten etätyö muovaa johtamisen vaatimuksia. Lisäksi työllä haluttiin herättää uudenlaisia ajatuksia etätyöntekoa kohtaan.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osassa menetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Etätyön, työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen teorioiden pohjalta luotiin Farenta Oy:n hallinnolliselle henkilöstölle ja asiantuntijoille suunnattu verkkokysely, jonka avulla pyrittiin saamaan tietoa etätyön vaikutuksista hyvinvointiin. Saatuja vastauksia analysoitiin ja niiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä etätyön vaikutuksista Farenta Oy:n työntekijöiden keskuudessa.
Tutkimuksen perusteella kyselyyn vastanneet henkilöt kokivat etätyöllä olevan vaikutusta työhyvinvointiin. Merkittävimpiä vaikutuksia olivat työtehon kasvu ja arjen helpottuminen. Työntekijät kokivat, että etätyössä he pystyivät keskittymään täysipainoisemmin työntekoon, ja näin ollen he saivat enemmän aikaiseksi. Lisäksi etätyö vapautti työntekijöille aikaa esimerkiksi harrastuksille, perheelle tai pidemmille yöunille.
Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että etätyötä tekevien työntekijöiden ergonomiassa ja työn tauottamisessa oli puutteita. Työvälineet ja kalusteet eivät välttämättä olleet ergonomiaohjeiden mukaisia, ja tauot saattoivat jäädä pitämättä. Lisäksi kävi ilmi, että etätyön ollessa kokoaikaista tulisi yhteisöllisyyteen ja tiimien sisäiseen toimintaan kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkaan osa-aikaisessa etätyössä yhteisöllisyyttä ei nähty ongelmana. Johtopäätöksenä todettiinkin, että etätyötä olisi keskeistä suunnitella ennakkoon, jotta riskit voidaan havaita ja minimoida.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osassa menetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Etätyön, työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen teorioiden pohjalta luotiin Farenta Oy:n hallinnolliselle henkilöstölle ja asiantuntijoille suunnattu verkkokysely, jonka avulla pyrittiin saamaan tietoa etätyön vaikutuksista hyvinvointiin. Saatuja vastauksia analysoitiin ja niiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä etätyön vaikutuksista Farenta Oy:n työntekijöiden keskuudessa.
Tutkimuksen perusteella kyselyyn vastanneet henkilöt kokivat etätyöllä olevan vaikutusta työhyvinvointiin. Merkittävimpiä vaikutuksia olivat työtehon kasvu ja arjen helpottuminen. Työntekijät kokivat, että etätyössä he pystyivät keskittymään täysipainoisemmin työntekoon, ja näin ollen he saivat enemmän aikaiseksi. Lisäksi etätyö vapautti työntekijöille aikaa esimerkiksi harrastuksille, perheelle tai pidemmille yöunille.
Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että etätyötä tekevien työntekijöiden ergonomiassa ja työn tauottamisessa oli puutteita. Työvälineet ja kalusteet eivät välttämättä olleet ergonomiaohjeiden mukaisia, ja tauot saattoivat jäädä pitämättä. Lisäksi kävi ilmi, että etätyön ollessa kokoaikaista tulisi yhteisöllisyyteen ja tiimien sisäiseen toimintaan kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkaan osa-aikaisessa etätyössä yhteisöllisyyttä ei nähty ongelmana. Johtopäätöksenä todettiinkin, että etätyötä olisi keskeistä suunnitella ennakkoon, jotta riskit voidaan havaita ja minimoida.