Hiljaisen tiedon siirtymisprosessin kehittäminen : Case: Projektipäälliköt Mainostoimisto Propagandassa
Halla, Eve (2018)
Halla, Eve
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031979
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Mainostoimisto Propaganda Finland Oy:n projektipäälliköiden hiljaisen tiedon siirtymisprosessia tehokkaammaksi. Työn tarkoitus oli selvittää yritykselle keinoja, joilla hiljaisen tiedon siirtyminen tulisi osaksi työn arkea. Työn lopputuloksena yritykselle suunniteltiin ehdotukset konkreettisista toimenpiteistä, joilla haluttu lopputulos voidaan saavuttaa.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä osassa määriteltiin, mitä hiljainen tieto on ja miten se siirtyy teoriassa. Siinä tuotiin esiin myös hiljaisen tiedon siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Toinen osa käsitteli hiljaisen tiedon johtamista sekä kollektiivisesti että yksilötasolla itsensä johtamisen näkökulmasta. Osassa esiteltiin myös keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen ja kerrottiin vuorovaikutuksen merkityksestä siinä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Työtä varten haastateltiin kuutta projektipäällikköä. Haastattelut äänitettiin ja muutettiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jossa hyödynnettiin tiivistämistä, luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että projektipäälliköt kokivat omistavansa hiljaista tietoa ja jakaneensa sitä muille. Kiire oli suurin syy siihen, miksi tietoa ei koettu jaettavan riittävästi. Tärkein hiljaisen tiedon jakamisen kanava oli projektipäällikköpäivät, joissa osaamista jaetaan keskustelun kautta projektipäälliköiden kesken. Tuloksista selvisi, että projektipäälliköt toivoisivat yhtenäisempiä toimintatapoja ja sitä, että asiakkaisiin liittyvää hiljaista tietoa jaettaisiin enemmän.
Tulosten perusteella yritykselle ehdotettiin keinoja, joilla työssä esiintyvää hiljaista tietoa voitaisiin jakaa tehokkaammin. Näitä olivat muun muassa työkierto, toimintatapojen kehittäminen yhdessä sekä kokousten hyödyntäminen. Lisäksi korostettiin hiljaisen tiedon johtamisen suunnitelmallisuutta ja sen merkitystä projektipäälliköiden motivaatioon jakaa osaamistaan muille.
Teoreettisen viitekehyksen ensimmäisessä osassa määriteltiin, mitä hiljainen tieto on ja miten se siirtyy teoriassa. Siinä tuotiin esiin myös hiljaisen tiedon siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Toinen osa käsitteli hiljaisen tiedon johtamista sekä kollektiivisesti että yksilötasolla itsensä johtamisen näkökulmasta. Osassa esiteltiin myös keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen ja kerrottiin vuorovaikutuksen merkityksestä siinä.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Työtä varten haastateltiin kuutta projektipäällikköä. Haastattelut äänitettiin ja muutettiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jossa hyödynnettiin tiivistämistä, luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että projektipäälliköt kokivat omistavansa hiljaista tietoa ja jakaneensa sitä muille. Kiire oli suurin syy siihen, miksi tietoa ei koettu jaettavan riittävästi. Tärkein hiljaisen tiedon jakamisen kanava oli projektipäällikköpäivät, joissa osaamista jaetaan keskustelun kautta projektipäälliköiden kesken. Tuloksista selvisi, että projektipäälliköt toivoisivat yhtenäisempiä toimintatapoja ja sitä, että asiakkaisiin liittyvää hiljaista tietoa jaettaisiin enemmän.
Tulosten perusteella yritykselle ehdotettiin keinoja, joilla työssä esiintyvää hiljaista tietoa voitaisiin jakaa tehokkaammin. Näitä olivat muun muassa työkierto, toimintatapojen kehittäminen yhdessä sekä kokousten hyödyntäminen. Lisäksi korostettiin hiljaisen tiedon johtamisen suunnitelmallisuutta ja sen merkitystä projektipäälliköiden motivaatioon jakaa osaamistaan muille.