Säännöllisen työnohjauksen tarve somaattisessa sairaanhoidossa
Kotilainen, Olli-Pekka (2018)
Kotilainen, Olli-Pekka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092236
Tiivistelmä
Kotilainen, Olli-Pekka. Säännöllisen työnohjauksen tarve somaattisessa sairaan-hoidossa. Helsinki, kevät 2018, 44 s, 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä suomalaisen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää hektisessä työympäristössä, muuttuvissa ja ennalta-arvaamattomissa tilanteissa, somaattisen sairaanhoidon parissa työskentelevän hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä. Tarkoitukseni oli selvittää hoitohenkilökunnan tarpeita ja toiveita säännölliselle työnohjaukselle. Tavoitteenani oli, että tutkimuksessa saatuja tuloksia voitaisiin käyttää mahdolli-sen työnohjauksen suunnitteluun ja työnohjauksen toteutukseen, mikäli työnohjauksen tarvetta ilmenee.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella yliopistollisen sairaalan yhdeksän vuodenosaston hoitohenkilökunnalta. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla ja kysely oli avoinna kahden viikon ajan. Kyselyyn vastasi 41 työntekijää yhteensä 118:sta kyselylomakkeen saavuttaneesta hoitohenkilökunnan jäsenestä. Aineisto analysoitiin kuvaavien tunnuslukujen ja avoin kysymys teemoittelun avulla.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin teorialähtöisesti työnohjausta ja työhyvinvointia sekä haettiin aiemmin tehtyjen tutkimusten kautta vertausarvoa työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja työnohjauksen tarpeen arviointiin yliopistollisen sairaalan osastoilla.
Kyselytutkimuksen kautta saadut tulokset osoittivat yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunnan olevan motivoitunutta ja työyhteisöjen hyvinvoivia. Työhyvinvointia osastoilla tuki kokemus työn merkityksellisyydestä, työyhteisöt ja yksilön selkeä rooli työyhteisössä. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunta raportoi kokeneensa fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja sen uhkaa, fyysistä ja henkistä kuormittuneisuutta sekä toistuvia vaikeita vuorovaikutustilanteita, stressaavaksi ja kiireiseksi kokemassaan työssä. 82,9 % vastaajista toivoi nykyisessä työyksikössään järjestettävän työnohjausta. Työnohjausta toivottiin niin henkilökohtaiseen jaksamiseen ja työnhallintaan, erityisen kuormittavien ja haastavien potilastapausten käsittelyyn kuin myös työyhteisöjen hyvinvointiin ja kehittämiseen.
Tarkastellessa vastaavanlaisen tutkimuksen sovellettavuutta käytäntöön tulevaisuudessa, mahdollisuudet ovat lähestulkoon rajattomat niin sosiaali- ja terveys-alalla kuin muuallakin. Tuloksellisuus ja laadunhallinta vaativat jatkuvaa työn ja toimintatapojen tutkimista ja kehittämistä. Työn vaatimustason kasvaessa työntekijän, työyhteisön ja esimiesten on pystyttävä oivaltamaan, ymmärtämään ja kehittymään sekä voitava kaiken lisäksi vielä hyvin.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä suomalaisen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää hektisessä työympäristössä, muuttuvissa ja ennalta-arvaamattomissa tilanteissa, somaattisen sairaanhoidon parissa työskentelevän hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä. Tarkoitukseni oli selvittää hoitohenkilökunnan tarpeita ja toiveita säännölliselle työnohjaukselle. Tavoitteenani oli, että tutkimuksessa saatuja tuloksia voitaisiin käyttää mahdolli-sen työnohjauksen suunnitteluun ja työnohjauksen toteutukseen, mikäli työnohjauksen tarvetta ilmenee.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella yliopistollisen sairaalan yhdeksän vuodenosaston hoitohenkilökunnalta. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla ja kysely oli avoinna kahden viikon ajan. Kyselyyn vastasi 41 työntekijää yhteensä 118:sta kyselylomakkeen saavuttaneesta hoitohenkilökunnan jäsenestä. Aineisto analysoitiin kuvaavien tunnuslukujen ja avoin kysymys teemoittelun avulla.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin teorialähtöisesti työnohjausta ja työhyvinvointia sekä haettiin aiemmin tehtyjen tutkimusten kautta vertausarvoa työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja työnohjauksen tarpeen arviointiin yliopistollisen sairaalan osastoilla.
Kyselytutkimuksen kautta saadut tulokset osoittivat yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunnan olevan motivoitunutta ja työyhteisöjen hyvinvoivia. Työhyvinvointia osastoilla tuki kokemus työn merkityksellisyydestä, työyhteisöt ja yksilön selkeä rooli työyhteisössä. Työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä yliopistollisen sairaalan hoitohenkilökunta raportoi kokeneensa fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja sen uhkaa, fyysistä ja henkistä kuormittuneisuutta sekä toistuvia vaikeita vuorovaikutustilanteita, stressaavaksi ja kiireiseksi kokemassaan työssä. 82,9 % vastaajista toivoi nykyisessä työyksikössään järjestettävän työnohjausta. Työnohjausta toivottiin niin henkilökohtaiseen jaksamiseen ja työnhallintaan, erityisen kuormittavien ja haastavien potilastapausten käsittelyyn kuin myös työyhteisöjen hyvinvointiin ja kehittämiseen.
Tarkastellessa vastaavanlaisen tutkimuksen sovellettavuutta käytäntöön tulevaisuudessa, mahdollisuudet ovat lähestulkoon rajattomat niin sosiaali- ja terveys-alalla kuin muuallakin. Tuloksellisuus ja laadunhallinta vaativat jatkuvaa työn ja toimintatapojen tutkimista ja kehittämistä. Työn vaatimustason kasvaessa työntekijän, työyhteisön ja esimiesten on pystyttävä oivaltamaan, ymmärtämään ja kehittymään sekä voitava kaiken lisäksi vielä hyvin.