Digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelma
Siltanen, Sini; Eriksson, Essi (2018)
Siltanen, Sini
Eriksson, Essi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122328
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pro-Source Oy, joka on suomalainen rekrytointi-, konsultointi- ja suorahakuyritys. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelma toimeksiantajayritykselle, jolla ei entuudestaan ollut selkeää suunnitelmaa tai vastuuhenkilöä sisällön tuottamiselle. Tavoitteena oli analysoida toimeksiantajayrityksen digitaalisen markkinointiviestinnän nykytilannetta. Tässä opinnäytetyössä tehdyt tutkimukset ja lopullinen suunnitelma ovat toimeksiantajayritykselle hyödyllisiä. Niistä käy ilmi minkälaista sisältöä yrityksen tulee kanavissaan tuottaa ja missä kanavissa sen tulee olla esillä sekä miten jakaa vastuu sen toteuttamiseen arkipäiväisessä toiminnassaan.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen valittiin tärkeitä digitaalisia kanavia ja markkinointikeinoja, joita hyödynnettiin digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelmassa. Viitekehys koostui markkinointiviestinnästä B2B-toimintaympäristössä ja digitaalisesta markkinoinnista.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimus- ja kehittämismenetelminä teemahaastatteluita ja benchmarkingia. Teemahaastatteluissa haastateltiin eri toimialojen johtotason henkilöitä. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää yritysten tarpeita ja toiveita rekrytointiin ja valmennuksiin liittyen sekä sosiaalisen median käyttäytymistä. Benchmarkingissa vertailtiin kolmen kilpailevan yrityksen sosiaalista mediaa toimeksiantajayritykseen. Tämän vertailututkimuksen avulla pyrittiin löytämään erilaisia toimintatapoja, joita Pro-Source voisi hyödyntää omassa toiminnassaan.
Teemahaastatteluiden tuloksista kävi ilmi, että rekrytointi ja työntekijävalinta halutaan toteuttaa yrityksissä itse. Apua kuitenkin kaivataan rekrytointiprosessin alkuvaiheeseen ja hakijoiden seulontaan. Teemahaastatteluiden perusteella ulkoistetut valmennukset ovat erittäin hyviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluita, joita yritykset haluavat ostaa jatkossakin oman toiminnan kehittämisen tueksi. Lisäksi haastatteluista selvisi, että johtotason henkilöitä kiinnostaa digitaalisessa ympäristössä eniten omaan toimialaan liittyvä sisältö niin sanotun turhan sisällön sijaan. Sosiaalisen median kanavista Facebookia ei koeta yrityselämän kanavaksi, mutta sen sijaan LinkedIn on erittäin tärkeä kanava sisäisen viestinnän ja verkostoitumisen kannalta ja siellä kannattaa olla osallisena.
Benchmarkingin avulla kävi ilmi, että toimeksiantajayrityksen digitaalisista kanavista löytyy melko samankaltaista sisältöä kuin kilpailevilla yrityksillä, mutta toimeksiantajalta ei löydy blogia. Benchmarkingin ja teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan sanoa, että blogin pitäminen on merkittävä keino lisätä omaa näkyvyyttä digitaalisessa ympäristössä.
Lopuksi opinnäytetyössä esitettiin toimenpide-ehdotukset vuosikellon avulla. Kehitysideana oli päivittää sosiaalista mediaa säännöllisesti ja luoda aktivoivaa ja mielenkiintoista sisältöä asiakkaille, kuten vlogit, e-kirja ja hakukonemarkkinointi. Lisäksi toimenpide-ehdotuksena on järjestää vuosittainen synttäriseminaari.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen valittiin tärkeitä digitaalisia kanavia ja markkinointikeinoja, joita hyödynnettiin digitaalisen markkinointiviestinnän suunnitelmassa. Viitekehys koostui markkinointiviestinnästä B2B-toimintaympäristössä ja digitaalisesta markkinoinnista.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimus- ja kehittämismenetelminä teemahaastatteluita ja benchmarkingia. Teemahaastatteluissa haastateltiin eri toimialojen johtotason henkilöitä. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää yritysten tarpeita ja toiveita rekrytointiin ja valmennuksiin liittyen sekä sosiaalisen median käyttäytymistä. Benchmarkingissa vertailtiin kolmen kilpailevan yrityksen sosiaalista mediaa toimeksiantajayritykseen. Tämän vertailututkimuksen avulla pyrittiin löytämään erilaisia toimintatapoja, joita Pro-Source voisi hyödyntää omassa toiminnassaan.
Teemahaastatteluiden tuloksista kävi ilmi, että rekrytointi ja työntekijävalinta halutaan toteuttaa yrityksissä itse. Apua kuitenkin kaivataan rekrytointiprosessin alkuvaiheeseen ja hakijoiden seulontaan. Teemahaastatteluiden perusteella ulkoistetut valmennukset ovat erittäin hyviä ja hyödyllisiksi koettuja palveluita, joita yritykset haluavat ostaa jatkossakin oman toiminnan kehittämisen tueksi. Lisäksi haastatteluista selvisi, että johtotason henkilöitä kiinnostaa digitaalisessa ympäristössä eniten omaan toimialaan liittyvä sisältö niin sanotun turhan sisällön sijaan. Sosiaalisen median kanavista Facebookia ei koeta yrityselämän kanavaksi, mutta sen sijaan LinkedIn on erittäin tärkeä kanava sisäisen viestinnän ja verkostoitumisen kannalta ja siellä kannattaa olla osallisena.
Benchmarkingin avulla kävi ilmi, että toimeksiantajayrityksen digitaalisista kanavista löytyy melko samankaltaista sisältöä kuin kilpailevilla yrityksillä, mutta toimeksiantajalta ei löydy blogia. Benchmarkingin ja teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan sanoa, että blogin pitäminen on merkittävä keino lisätä omaa näkyvyyttä digitaalisessa ympäristössä.
Lopuksi opinnäytetyössä esitettiin toimenpide-ehdotukset vuosikellon avulla. Kehitysideana oli päivittää sosiaalista mediaa säännöllisesti ja luoda aktivoivaa ja mielenkiintoista sisältöä asiakkaille, kuten vlogit, e-kirja ja hakukonemarkkinointi. Lisäksi toimenpide-ehdotuksena on järjestää vuosittainen synttäriseminaari.