Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Äitien kokema imetyspettymys
Papinaho-Rajala, Sandra (2018)
Papinaho-Rajala, Sandra
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132366
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien tietoa imetyspettymykseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän työn avulla terveydenhoitajat voivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi imetyspettymyksen syntyyn, ja se tarjoaa valmiutta tukea imetyspettymyksen kokenutta äitiä. Tarkoituksena oli kuvata imetyspettymyksen kokeneiden äitien ajatuksia ja kokemuksia. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui viisi imetyspettymyksen kokenutta äitiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä ViVa-hankkeen kanssa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan imetyspettymys on vahvasti äidin oma kokemus imetyksen epäonnistumisesta. Pettymys on äidin surua, häpeää ja itsensä syyllistämistä imetyksen päättymisestä. Tilanne joka lopulta johtaa imetyksen päättymiseen on kuormittanut äitiä niin henkisesti ja fyysisestikin. Imetyspettymys on useimmiten monien eri tekijöiden yhteinen summa, joka saa alkunsa äidin itselleen asettamista korkeista odotuksista ja imetysongelmista. Ympäristö ja imettävä äiti luovat äitiydelle odotuksia, jotka eivät vastaa aitoa imetyskokemusta. Neuvolassa ei puhuta etukäteen imetyksen tuomista haasteista, minkä vuoksi äidillä on puutteelliset valmiudet selviytyä imetysongelmista. Äidit saavat puutteellista tukea, neuvontaa ja ohjausta imetyksessä onnistumiseen hoitohenkilökunnalta, sekä myös ympäristöltä, ja se osaltaan vaikuttaa pettymyksen syntyyn.
Opinnäytetyössä käy ilmi, että yhteiskunnan tulee hyväksyä paremmin erilaiset äidit, koska äitiydelle ei ole yhtä oikeaa roolimallia. Äitien keskuudessa imetyksestä pitää puhua enemmän aitona kokemuksena kuin tavoitella ihanteellisen imetyskuvan antamista. Neuvolassa terveydenhoitajan tulee kartoittaa äidin ajatuksia imettämisestä jo raskausaikana. Keskustelun tavoitteena on vähentää äitiin kohdistuvia paineita ja lisätä äidin valmiuksia imettää. Vauvan synnyttyä äiti tarvitsee kuuntelijaa, tukea ja empatiaa. Imetyksestä tulee keskustella jokaisella neuvolakäynnillä niin kauan kuin imetys on saatu varmasti onnistumaan. Terveydenhoitajien ja kätilöiden tulisi päivittää imetystietämystään ja olla rohkeampia tarjoamaan äideille imetysohjausta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan imetyspettymys on vahvasti äidin oma kokemus imetyksen epäonnistumisesta. Pettymys on äidin surua, häpeää ja itsensä syyllistämistä imetyksen päättymisestä. Tilanne joka lopulta johtaa imetyksen päättymiseen on kuormittanut äitiä niin henkisesti ja fyysisestikin. Imetyspettymys on useimmiten monien eri tekijöiden yhteinen summa, joka saa alkunsa äidin itselleen asettamista korkeista odotuksista ja imetysongelmista. Ympäristö ja imettävä äiti luovat äitiydelle odotuksia, jotka eivät vastaa aitoa imetyskokemusta. Neuvolassa ei puhuta etukäteen imetyksen tuomista haasteista, minkä vuoksi äidillä on puutteelliset valmiudet selviytyä imetysongelmista. Äidit saavat puutteellista tukea, neuvontaa ja ohjausta imetyksessä onnistumiseen hoitohenkilökunnalta, sekä myös ympäristöltä, ja se osaltaan vaikuttaa pettymyksen syntyyn.
Opinnäytetyössä käy ilmi, että yhteiskunnan tulee hyväksyä paremmin erilaiset äidit, koska äitiydelle ei ole yhtä oikeaa roolimallia. Äitien keskuudessa imetyksestä pitää puhua enemmän aitona kokemuksena kuin tavoitella ihanteellisen imetyskuvan antamista. Neuvolassa terveydenhoitajan tulee kartoittaa äidin ajatuksia imettämisestä jo raskausaikana. Keskustelun tavoitteena on vähentää äitiin kohdistuvia paineita ja lisätä äidin valmiuksia imettää. Vauvan synnyttyä äiti tarvitsee kuuntelijaa, tukea ja empatiaa. Imetyksestä tulee keskustella jokaisella neuvolakäynnillä niin kauan kuin imetys on saatu varmasti onnistumaan. Terveydenhoitajien ja kätilöiden tulisi päivittää imetystietämystään ja olla rohkeampia tarjoamaan äideille imetysohjausta.