Murrosikäisen tyypin 1 diabeetikon hoidonohjaus
Mäkinen, Iina; Isokääntä, Katri (2010)
Mäkinen, Iina
Isokääntä, Katri
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118798
Tiivistelmä
Diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt koko ajan. Yhä useampi sairastuu diabetekseen ja sairastuneet ovat entistä nuorempia. Suomalaisten lasten riski sairastua diabetekseen onkin maailman korkein. Lisäksi suomalaisten diabeetikoiden hoitotasapaino on kaukana tavoitteesta. (Valle & Tuomilehto 2004, 4.) Edellä mainittujen tekijöiden vuoksi diabeetikoiden hoidonohjauksen merkitys on korostunut. Hoidonohjaus kuuluu jokaiselle diabeetikon hoitoon osallistuvalle (Rintala ym. 2008, 7).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aikaisempien tutkimusten avulla selvittää minkälaista hoidonohjausta murrosikäiset tyypin 1 diabeetikot saavat ja mikä hoidonohjauksessa tukee nuoren hoitoonsitoutumista. Tavoitteena on kehittää hoitotyön ammattilaisen murrosikäiselle tyypin 1 diabeetikolle antamaa hoidonohjausta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut tehtiin Medic, Medline ja Cinahl tietokannoista. Hakujen perusteella analysoitaviksi tutkimuksiksi valittiin kahdeksan luotettavaa, tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta. Lisäksi yksi tutkimus valittiin kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelta niin kutsutun manuaalisen haun tuloksena. Aineisto analysoitiin systemaattisen sisällön analyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että diabeetikon hoidonohjaus on useimmiten yksilöohjausta, jota toteutetaan poliklinikkakäyntien yhteydessä. Hoidonohjauksessa pyritään ottamaan diabeetikko huomioon yksilöllisesti, mutta siitä huolimatta hoidonohjaus koetaab usein rutiininomaiseksi tiettyä kaavaa noudattavaksi. Hoidonohjauksessa käytetään myös ryhmäohjausta, mutta ei siinä määrin kuin olisi toivottavaa.
Hoidonohjauksen tulisi perustua nuoren tarpeisiin ja olla yksilöllisempää. Hoidonohjauksessa tulisi huomioida entistä enenmmän nuoren psyykkistä hyvinvointia ja tukea nuorta puhumaan tunteistaan. Perhekeskeinen ohjaus, jossa huolehditaan myös vanhempien jaksamisesta, tukee nuoren hoitoonsitoutumista. Hoidonohjauksessa tulisi myös käyttää entistä enemmän ryhmäohjausta, sillä vertaistuella on suuri merkitys nuoren kokemaan elämänlaatuun. Lähes kaiken ohjauksen on todettu ainakin hetkellisesti parantavan nuoren hoitoonsitoutumista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aikaisempien tutkimusten avulla selvittää minkälaista hoidonohjausta murrosikäiset tyypin 1 diabeetikot saavat ja mikä hoidonohjauksessa tukee nuoren hoitoonsitoutumista. Tavoitteena on kehittää hoitotyön ammattilaisen murrosikäiselle tyypin 1 diabeetikolle antamaa hoidonohjausta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut tehtiin Medic, Medline ja Cinahl tietokannoista. Hakujen perusteella analysoitaviksi tutkimuksiksi valittiin kahdeksan luotettavaa, tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta. Lisäksi yksi tutkimus valittiin kirjallisuuskatsauksen ulkopuolelta niin kutsutun manuaalisen haun tuloksena. Aineisto analysoitiin systemaattisen sisällön analyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että diabeetikon hoidonohjaus on useimmiten yksilöohjausta, jota toteutetaan poliklinikkakäyntien yhteydessä. Hoidonohjauksessa pyritään ottamaan diabeetikko huomioon yksilöllisesti, mutta siitä huolimatta hoidonohjaus koetaab usein rutiininomaiseksi tiettyä kaavaa noudattavaksi. Hoidonohjauksessa käytetään myös ryhmäohjausta, mutta ei siinä määrin kuin olisi toivottavaa.
Hoidonohjauksen tulisi perustua nuoren tarpeisiin ja olla yksilöllisempää. Hoidonohjauksessa tulisi huomioida entistä enenmmän nuoren psyykkistä hyvinvointia ja tukea nuorta puhumaan tunteistaan. Perhekeskeinen ohjaus, jossa huolehditaan myös vanhempien jaksamisesta, tukee nuoren hoitoonsitoutumista. Hoidonohjauksessa tulisi myös käyttää entistä enemmän ryhmäohjausta, sillä vertaistuella on suuri merkitys nuoren kokemaan elämänlaatuun. Lähes kaiken ohjauksen on todettu ainakin hetkellisesti parantavan nuoren hoitoonsitoutumista.