KONSEPTOINTI UUDEN PALVELUN KEHITTÄMISESSÄ : Kehittämiskohteena digitaalisen alustan palvelukonsepti palvelumuotoilun viitekehyksessä
Forsberg, Sofia; Säynäjäkangas, Johanna (2018)
Forsberg, Sofia
Säynäjäkangas, Johanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212666
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on yhdistelmä teoreettista ja empiiristä tutkimusta, jonka keskeisenä tavoitteena oli ymmärtää ja jäsentää konseptointia uuden palvelun kehittämisessä palvelumuotoilun viitekehyksessä. Opinnäytetyön ydinsisältö rakentui uuden palvelun kehittämisen ympärille, jota tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: palvelumuotoilun määrittämästä viitekehyksestä, konseptoinnin mahdollistamasta uuden palvelun kehittämisen prosessista sekä digitaalisen alustan palvelukonseptin muodostamasta kehittämiskohteesta. Opinnäytetyön näkökulmat kiinnittyivät ajankohtaisesti erittäin kiinnostaviin ilmiöihin, kuten palveluliiketoiminnan muutokseen, digitaalisen murrokseen ja alustatalouden nousuun, jotka muodostivat tutkimuksen toimintaympäristön.
Opinnäytetyön keskeisiksi elementeiksi määriteltiin palvelumuotoilun viitekehys, uuden palvelun konseptointi ja digitaalisen alustan palvelukonseptointi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen tutkimusotteella, johon sovellettiin monimetodista lähestymistapaa eli triangulaatiota. Opinnäytetyön teoreettinen aineisto koostui laajasta tutkimus- ja teoriakirjallisuudesta, ja empiirinen aineisto kolmen digitaalisen alustan palvelukonseptointiprojektin toteutuksesta ja dokumentoinnista hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. Aineiston analysointimuotona opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysia, jonka toteutuksessa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön keskeisiä elementtejä tutkittiin itsenäisinä kokonaisuuksina, joista kukin asemoitui aina edeltävän elementin sisälle muodostaen tutkimuksen kolmitasoisen kerroksellisen kokonaisuuden.
Tutkimuksen teoreettisen aineiston analyysin perusteella opinnäytetyön elementeistä oli olemassa varsin vähäistä, kapea-alaista tai ristiriitaista tietoa, joten empiirisen aineiston merkitys korostui erityisesti tutkimuskokonaisuuden ymmärtämisessä ja jäsentämisessä. Teoreettisen analyysin keskeisenä löydöksenä oli, että palvelumuotoilun kirjallisuus tarjosi hyvin vähän välineitä ymmärtää ja jäsentää konseptointia uuden palvelun kehittämisessä. Tästä lähtökohdasta käsin opinnäytetyön päätuloksiksi nousivat opinnäytetyössä kehitetyt palvelumuotoilun viitekehysmalli, uuden palvelun konseptoinnin prosessimalli ja konseptointityökalu sekä digitaalisen alustan palvelukonseptoinnin viitekehysmalli ja palvelukonseptointityökalu. Kaikki kehitetyt mallit ja työkalut ovat hyödynnettävissä omina erillisinä kokonaisuuksinaan, jolloin ne tuovat niin palvelumuotoilun noviiseille kuin kokeneemmillekin liiketoiminnan kehittäjille uusia välineitä ja näkökulmia uuden palvelun kehittämiseen ja konseptointiin sekä digitaalisen alustan kehittämiseen ja palvelukonseptointiin.
Opinnäytetyön keskeisiksi elementeiksi määriteltiin palvelumuotoilun viitekehys, uuden palvelun konseptointi ja digitaalisen alustan palvelukonseptointi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen tutkimusotteella, johon sovellettiin monimetodista lähestymistapaa eli triangulaatiota. Opinnäytetyön teoreettinen aineisto koostui laajasta tutkimus- ja teoriakirjallisuudesta, ja empiirinen aineisto kolmen digitaalisen alustan palvelukonseptointiprojektin toteutuksesta ja dokumentoinnista hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. Aineiston analysointimuotona opinnäytetyössä käytettiin dokumenttianalyysia, jonka toteutuksessa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön keskeisiä elementtejä tutkittiin itsenäisinä kokonaisuuksina, joista kukin asemoitui aina edeltävän elementin sisälle muodostaen tutkimuksen kolmitasoisen kerroksellisen kokonaisuuden.
Tutkimuksen teoreettisen aineiston analyysin perusteella opinnäytetyön elementeistä oli olemassa varsin vähäistä, kapea-alaista tai ristiriitaista tietoa, joten empiirisen aineiston merkitys korostui erityisesti tutkimuskokonaisuuden ymmärtämisessä ja jäsentämisessä. Teoreettisen analyysin keskeisenä löydöksenä oli, että palvelumuotoilun kirjallisuus tarjosi hyvin vähän välineitä ymmärtää ja jäsentää konseptointia uuden palvelun kehittämisessä. Tästä lähtökohdasta käsin opinnäytetyön päätuloksiksi nousivat opinnäytetyössä kehitetyt palvelumuotoilun viitekehysmalli, uuden palvelun konseptoinnin prosessimalli ja konseptointityökalu sekä digitaalisen alustan palvelukonseptoinnin viitekehysmalli ja palvelukonseptointityökalu. Kaikki kehitetyt mallit ja työkalut ovat hyödynnettävissä omina erillisinä kokonaisuuksinaan, jolloin ne tuovat niin palvelumuotoilun noviiseille kuin kokeneemmillekin liiketoiminnan kehittäjille uusia välineitä ja näkökulmia uuden palvelun kehittämiseen ja konseptointiin sekä digitaalisen alustan kehittämiseen ja palvelukonseptointiin.