Geronomiopiskelijoiden kehitysnäkemykset liikunnan toteutumisesta vanhustyön eri toimintaympäristöissä
Nurmi, Nora; Inkilä, Päivi (2018)
Nurmi, Nora
Inkilä, Päivi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802212671
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun gerono-miopiskelijoiden havaintoja siitä, mitkä tekijät vaikuttivat liikunnan työmenetelmien käyttöön vanhustyön toimintaympäristöissä ja minkälaisia kehitysideoita opiskelijat esittivät liikunnan työmenetelmien kehittämiseen. Lisäksi kehitysideoiden tulokset koottiin artikkeliin, joka toimi myös tulosten julkaisun muotona ja jonka avulla haluttiin tavoittaa Kymenlaakson eri vanhusneuvostot. Halusimme saada aikaan keskustelua liikunnan toteutumista sekä tuoda ilmi geronomiopiskelijoiden kehitysideat.
Opinnäytetyössä analysoitavat raportit olivat geronomiopiskelijoiden harjoittelujaksoista (2014–2017) kirjoitettuja liikunnan raportteja. Tutkimus oli laadullinen ja aineiston analyysi tapahtui sisällön analyysillä. Työssä analyysiyksikköinä olivat opiskelijoiden kehitysideat ja liikunnan toteutumiseen vaikuttavat tekijät, joita tarkasteltiin omina kokonaisuuksinaan. Ke-hitysideoista sisällön analyysillä pääluokiksi työhön muodostuivat yhteiskunta, johtaminen, henkilöstö, ympäristö ja kolmas sektori. Vaikuttavien tekijöiden alaluokat yhdistettiin näihin pääluokkiin.
Geronomiopiskelijat havaitsivat runsaasti liikuntaan sekä edistävästi että haitallisesti vaikut-tavia tekijöitä kaikissa vanhustyön eri toimintaympäristöissä. Toisissa vanhustyön toimin-taympäristöissä liikunnan työmenetelmät olivat toimivampia ja kiinteämmässä osassa pal-velukokonaisuutta kuin toisissa.
Vaikuttavimmaksi tekijäksi liikunnan toteutumiseen nousi vanhusalan henkilökunnan nega-tiiviset asenteet liikuntaa kohtaa. Kehitysideoista suurimmiksi nousivat liikuntaan erikoistu-neen henkilöstön lisääminen vanhustyön eri tahoille ja johdon vastuun ottaminen henkilös-tön tietotaidon kehittämisestä ja koulutusmahdollisuuksista. Henkilöstön tasolla haluttiin saavuttaa ymmärrys siitä, että kuntouttava työote kuuluu koko henkilökunnalle. Lisäksi ha-luttiin kehittää vapaaehtoistyötä kaikkien toimijoiden kannalta ja liikuntaryhmien saavutetta-vuutta kyyti- ja kulkuyhteyksien mahdollistamisella.
Geronomiopiskelijoiden kehitysideat osoittivat sen, että geronomikoulutuksesta saatu asen-nekasvatus oli näkynyt kautta harjoitteluiden. Ideoissa kiinnitettiin enemmän huomiota jo olemassa olevien tekijöiden muokkaamiseen ja uudelleen organisointiin kuin rahallisten re-surssien lisäämiseen. Opiskelijat halusivat tuoda esiin liikunnan tärkeyden terveen ja toi-mintakykyisen ikääntymisen saavuttamisessa.
Opinnäytetyössä analysoitavat raportit olivat geronomiopiskelijoiden harjoittelujaksoista (2014–2017) kirjoitettuja liikunnan raportteja. Tutkimus oli laadullinen ja aineiston analyysi tapahtui sisällön analyysillä. Työssä analyysiyksikköinä olivat opiskelijoiden kehitysideat ja liikunnan toteutumiseen vaikuttavat tekijät, joita tarkasteltiin omina kokonaisuuksinaan. Ke-hitysideoista sisällön analyysillä pääluokiksi työhön muodostuivat yhteiskunta, johtaminen, henkilöstö, ympäristö ja kolmas sektori. Vaikuttavien tekijöiden alaluokat yhdistettiin näihin pääluokkiin.
Geronomiopiskelijat havaitsivat runsaasti liikuntaan sekä edistävästi että haitallisesti vaikut-tavia tekijöitä kaikissa vanhustyön eri toimintaympäristöissä. Toisissa vanhustyön toimin-taympäristöissä liikunnan työmenetelmät olivat toimivampia ja kiinteämmässä osassa pal-velukokonaisuutta kuin toisissa.
Vaikuttavimmaksi tekijäksi liikunnan toteutumiseen nousi vanhusalan henkilökunnan nega-tiiviset asenteet liikuntaa kohtaa. Kehitysideoista suurimmiksi nousivat liikuntaan erikoistu-neen henkilöstön lisääminen vanhustyön eri tahoille ja johdon vastuun ottaminen henkilös-tön tietotaidon kehittämisestä ja koulutusmahdollisuuksista. Henkilöstön tasolla haluttiin saavuttaa ymmärrys siitä, että kuntouttava työote kuuluu koko henkilökunnalle. Lisäksi ha-luttiin kehittää vapaaehtoistyötä kaikkien toimijoiden kannalta ja liikuntaryhmien saavutetta-vuutta kyyti- ja kulkuyhteyksien mahdollistamisella.
Geronomiopiskelijoiden kehitysideat osoittivat sen, että geronomikoulutuksesta saatu asen-nekasvatus oli näkynyt kautta harjoitteluiden. Ideoissa kiinnitettiin enemmän huomiota jo olemassa olevien tekijöiden muokkaamiseen ja uudelleen organisointiin kuin rahallisten re-surssien lisäämiseen. Opiskelijat halusivat tuoda esiin liikunnan tärkeyden terveen ja toi-mintakykyisen ikääntymisen saavuttamisessa.